Tänään kaupungintalon saaga sai uuden luvun, kun päätettiin virastokeskuksen kaavasta. Päätöksenteon kannalta ikävää oli, että valtuustolla ei ollut käytettävissään laskelmia talon peruskorjauksesta suojelumerkinnällä tai ilman.
Omassa puheenvuorossani perustelin, miksi kannatin suojelumerkintää. Alla valmisteltu puheenvuoro, puhuttua tuli vähän muutakin.
Demarit esittivät talolle samaa suojelumerkintää, jota itse esitin kaupunginhallituksessa. Esitys hävisi äänin 45-28, 2 tyhjää.
Sen jälkeen hyväksyttiin äänin 68-7 sama lisäysesitys kuin kaupunginhallituksessa. Eli talon kohtaloon palataan, kun kaava on saanut lainvoiman.
Ja vielä äänestettiin kaavan hylkäämisestä. Kaava hyväksyttiin äänin 63-9, 3 tyhjää.
Tärkeintä, että virastokeskuksen kaava vihdoin hyväksyttiin. Talon kohtalo ratkeaa myöhemmin.
* * *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
on todella tärkeää, että saamme virastokeskuksen kaavan vihdoin hyväksyttyä. Espoon keskus kaipaa kipeästi kasvojen kohotusta, uusia asukkaita ja elämää.
Virastotalo 1:n purkaminen toi kaivattua avaruutta kaupungintalon ympärille. Talomassan poistuminen antaa jo lupauksen siitä, että alueesta voidaan kehittää viihtyisä, elävä ja turvallinen kaupunkikeskus, joka kytkeytyy hienolla tavalla vanhaan kulttuurimaisemaan ja puistoalueeseen.
On surkeaa, että radan pohjoispuolen kehittäminen on kilpistynyt kiistaan kaupungintalon säilyttämisestä. Nyt voimme laittaa pisteen tälle kiistelylle päättämällä talon säilyttämisestä asemakaavalla, niin kuin asiantuntijalausunnoissa selkeästi esitetään.
Asemakaavaa on valmisteltu huolella kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja lautakunnan ohjauksessa. Peruskorjauksesta on tehty alustavia suunnitelmia ja laskettu niille kustannusarvioita. Kiitos tästä valmistelusta.
On todella harmillista, että nämä laskelmat muuttuivat arvottomiksi ennen kaupunginhallituskäsittelyä. Aika moni meistä varmasti odotti, että tässä kokouksessa meillä olisi ollut monien kaipaamat laskelmat. Näin ei valitettavasti ole.
Espoon keskuksen tilavisiossa on lähdetty siitä, että kaupungintaloon tai sen paikalle on tarpeen osoittaa työpisteet 250 henkilölle vuoteen 2020 mennessä. Näin päästään eroon useista vuokratiloista ja saadaan tehostettua kaupungin tilojen käyttöä tatu-ohjelman mukaisesti.
Kun tarvitsemme joka tapauksessa työpisteitä Espoon keskukseen, ne kannattaa sijoittaa kaupungin omaan peruskorjattavaan kiinteistöön vuokratilojen sijaan. Talon tyhjillään seisottaminen maksaa sekin ja tekee korjauksesta tulevaisuudessa vielä kalliimpaa, mikäli suojeluvelvoite oikeuden kautta tulee.
On valitettavaa, jos valtuusto päättää, ettei se merkitse asemakaavaan kaupungintaloa suojeltavaksi, vaikka kaupunginmuseon lisäksi Museovirasto ja ELY-keskus ovat todenneet, että rakennuksella on kiistatta kulttuurihistoriallisia arvoja.
On ikävää, että keskustelussa vastakkain on asetettu museoviranomaiset ja kaupungin etu.
Kaupungin etu on se, että kaupunginmuseo ja kaavoittajat yhdessä ja avoimesti etsivät ratkaisuja säilyttää vanhat ja arvokkaat rakennukset osana kerroksellista kaupunkirakennetta.
Suojelumerkintä, jota talolle ehdotetaan, on neuvoteltu yhdessä museon virkamiesten kanssa. Merkintä säilyttää talon arvokkaat ominaispiirteet ja sisätilojen arvokkaan osan estämättä talon modernisoimista.
Kannatin talon säilyttämistä vuonna 2010 ja kannatan sitä edelleen. Aito kaupunki rakentuu kerroksellisesti. Kaupungintalo on Espoon keskuksen harvoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja siksi säilyttämisen arvoinen.