Kokouksessa on varmasti harvoin ollut yhtä vähän päätösasiaa – listalla olleistakin kahdesta toinen pöydättiin ja toinen palautettiin valmisteluun. Keskustelua toisaalta käytiin näistä kahdesta kohdasta pitkään sekä ennen kokousta että kokouksessa.Infossa oli kuitenkin paljon asiaa. Käytiin läpi Niittykummun keskusta eli tulevaa metroaseman seutua, Länsimetron jatketta sekä lautakunnan tämänkertaiselta listalta löytynyttä  Suurpelto VI-VII kaavaa eli Mankkaan Kehä II:n viereistä aluetta.

Niittykummun kaavaa on väännetty pitkään ja hartaasti ja yritetty etenkin löytää kompromissia nykyisten asukkaiden kanssa. Alue näyttää muotoutuvan aika normaaliksi joskin tiiviiksi lähiöksi. Metroaseman liiketilojen sijoittelulla yritetty löytää keskusaukion/kahvilan tapaista paikkaa sekä aseman ylle sijoittuvien tornitalojen kansipihoille on kaavailtu leikkipaikkoja ja viljelypalstoja. Kaavaa ajetaan nyt kiivaasti käsittelyyn, mikä on sikäli ymmärrettävää että jos Niittymaan metroasema halutaan rakentaa, tämä tulee saada valtuustoon pian. Ko. asema puolestaan pitää tehdä nyt jos se halutaan – ja metron kokonaiskustannukset huomioonottaen on tärkeää myös käyttää asemamahdollisuus. Jälkikäteen asemaa ei käytännössä voi tehdä.

Länsimetron info-osuudessa käytiin läpi maanalaista kaavaa – siitä on pyritty tekemään joustava, jotta esimerkiksi uloskäyntejä ei tarvitse vielä naulata kohdalleen. Lisäksi käsiteltiin mahdollisia varikkoja ja Saunalahteen jatkoa. Varikkopaikkoinahan on edelleen esitetty Saunalahtea ja Sammalvuorta, näistä edellinen on pohjavesialuetta ja maksaisi ilmeisesti viitisen miljoonaa enemmän. Saunalahden jatko, jos Kivenlahdesta mennään eteenpäin, tietysti vielä kolminumeroisen summan.

Suurpellosta käytiin läpi kokonaiskatsaus. Alue on joiltain osin ainakin vielä valitettavan lähiömäinen, mutta itse toiminnallisuudessa on paljon hienoja yksityiskohtia. Huomiota on kiinnitetty yhteisöllisyyteen ja alueen yhteiseen pikkupaviljonkiin. Opiskelijoiden kanssa on kehitetty erilaisia asukas- ja kehittämisprojekteja (Living Lab, koulii) ja asukasportaalia. Alueen haasteita – esimerkiksi kaupallisten palvelujen saamisen vaikeutta – on kompensoitu joka talon palvelueteisellä sekä sopimuksella kauppahalli24.fi-toimituspalvelun kanssa. Ajatuksena on tehdä alueen kaakkoislaitaan kehän varteen palvelukeskittymä, ei siis pelkkää toimistoa ja kauppakeskusta. Nämä ovat kuitenkin toistaiseksi vastatuulessa, kun asukaspohja ei ole vielä riittävä houkuttamaan rakentajia.

3 Mankkaa, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Suurpelto VI-VII, alue 241700, pöydälle 27.3.2013

Tämä palautettiin riittävän valmisteluaineiston puuttuessa. Nyt kuitenkin käytiin yleistä keskustelua projektijohtajan ja suunnittelijan läsnäollessa ja palautettiin kaava ilman kirjallisia ohjeita uudelleen valmisteltavaksi.

Kyseessä on kaavan ensimmäinen kerta lautakunnassa, tarkoituksena muotoilla kirjallisesti asemakaavan lähtökohdat ja periaatteet. Kaavassa on suunniteltu asuinrakentamista (ja vähän toimistotalojakin) Mankkaalle Kehä II:n itäpuolelle. Kaava-alueen nimi on harhaanjohtavasti Suurpelto; tosiasiassa alue etenkin pohjoisosastaan liittyy paljon luontevammin Mankkaahan kuin Kehä II:n takana kohoavaan Suurpeltoon. Suunnittelijan kaavailuissa alueelle tulisi erittäin runsaasti lisärakentamista (noin 250000 kerrosneliömetriä) ja useita jopa 8-kerroksisia kerrostaloja. Lisäksi alueelle on kaavailtu kokonaan uutta kehälle rinnakkaista kokoojakatua keräämään tuhansien uusien asukkaiden liikenne.

Alue ei ole tiivistämiseen paras mahdollinen: julkisilla matka kestää keskustaan tunninkin ja poikittaisyhteyksiäkin on heikonlaisesti. Suurpellon raidelinjavaraukseenkin on matkaa suurimmaksi osaksi yli kilometri ja sinne päästäkseen täytyy ylittää Kehä II.

Erityisesti alueen keskiosissa, jossa on myös yleiskaavan mukainen viheryhteys, ei kannattaisi rakentaa aluetta täyteen asti. Luontevinta olisi rakentaa täydentävää pientaloasumista alueen keskiosaan ja samalla säilyttää mm. Taavinkylän koulumetsä sekä riittävät itä-länsi-suuntaiset viheryhteydet, jotka ovat yleiskaavassakin. Samalla voisi poistua kokoojakadun tarve, kun asukasmäärä jää vähäisemmäksi. 

Me vihreät korostimme erityisesti Taavinmetsän koulun viereistä koulumetsää ja muistutimme Espoossa vireillä olevasta koulumetsäprojektista. Samoin alueen keskiosan viheryhteys tulisi turvata nykyistä suunnitelmaa paremmin – tästä tuli useita samansuuntaisia puheenvuoroja. Suurpellon projektijohtaja selitti suurelle rakennustarpeelle tarvetta rahoittaa projekti maankäyttömaksuilla: esitimme vastaehdotuksena, että vähäisemmällä rakentamisella kallista infraakin tarvitsisi vähemmän. Samoin yleisesti ehdotettiin että eteläosaa voisi vastaavasti tiivistää. Tässä toki liito-oravametsät aiheuttavat haasteita, ne on onneksi jo aluksikin otettu huomioon. Varmistin vielä, että alue on kuitenkin omassa kustannuslokerossaan eli tämän kaava-alueen rakentamisella ei pyritä paikkaamaan länsipuolen Mankkaan vuotavaa budjettia.

Odotamme mielenkiinnolla uusittua kaavaluonnosta.

4 Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen hyväksyminen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessaTämä laitettiin pöydälle tarkempaa tutustumista varten. Ajatuksena oli tutustua siihen vielä tarkemmin ja päättää myöhemmin tarkemmin se prosessi, jolla periaatteet hyväksytään.

Keskustelu pyrittiin pitämään enemmän käsittelytapaa koskevana. Yleisesti vaikutti siltä, että haluttiin viedä asia sekä kh:n että valtuuston käsittelyyn. Samoin toivottiin että paperia käytäisiin valtuustoryhmien kesken läpi. Lautakunnan jäsenet myös olivat erittäin tyytyväisiä selvityksen laatuun: työ onkin tehty huolella ja myös siinä esitetyt ohjeistukset ovat järkeviä.

Tarpeellista on vielä katsoa, mitä käytännön vaikutuksia periaatteilla on: miten nyt suunnitellut tai jo hyväksytyt rakennukset suunniteltaisiin ohjeiden kanssa?

Eniten keskustelua herätti se, tulisiko paperin olla sitova vai ohjeellinen. Itse en näe tätä niin ristiriitaisena: paperi voi olla sitova niin, että siitä voidaan poiketa (ja niin, että ehtojen esimerkiksi on täytyttävä, mutta niiden täyttyminen ei ole lupa-automaatti) ja toisaalta ohjeellinen voidaan käytännön toimissa tulkita sitovaksi. Tärkeintä on saada sovittua pelisäännöt joiden mukaan edetään. (Niittykummussakin metroaseman tornien pihat ovat kokonaisuudessaan kannella – ei siis periaatteiden mukainen…) Riippumatta siitä kumpi tie valitaan, ohjeiden tulee olla käytännön työtä ohjaavia. Korkeaa rakentamista ollaan ehdottamassa vähän sinne tänne, ja periaatteet mahdollistaisivat paremmin kokonaiskuvan ja toisaalta myös toteutuksen yksityiskohtien huomioonottamisen.