Tänään lautakunnassa oli pitkä lista, ja infossakin tuli painavaa asiaa. Infossa käsiteltiin mm. listalla ollut Kulmakorven kaava. Tämän lisäksi listan ulkopuolelta käytiin läpi Finnoon osayleiskaavan tilannetta sekä vastavalmistunutta liito-oravaselvitystä.

Liito-oravaselvityksen ideana on tutkia liito-oravien asuinympäristöä kokonaisuutena, jolloin myöskään uudisrakentaessa ei vahingossa torpata tulevia hankkeita (eli siis esimerkiksi rakenneta yhtä yksittäistä tonttia, ja myöhemmin havaita että sen rakentaminen estää rakentamisen toisaalle. Raportti menee tiedoksi myös mm. metsänhoitoon. Selvitys oli mittava ja hyvin tehty, ja pohjustaa hyvin erityisesti Matinkylän alueen jatkokehittämistä. Kuten selostuksessa todetaan, ”Selvitys liito-oravien ja maankäytön yhteensovittamisesta on Suomessa uraauurtava. Vastaavia kokonaisvaltaisia tarkasteluja ei aiemmin ole tehty, joten tärkeä osa työtä on ollut keinojen ja soveltuvien suunnittelumenetelmien määrittäminen.”

Finnoo OYK:ta käsiteltiin pitkään ja perusteellisesti. Läpi käytiin niin asumisen sijoittuminen, liikenne kuin viheryhteydetkin. Kaavassa on edelleen paljon ongelmia erityisesti luonnon osalta, mm. pienten suojavyöhykkeiden kanssa. Sen suurimpia ongelmia on alueen rakentaminen tyhjästä: se voi olla hyvin vaikeaa, erityisesti nyt esitetyllä raskaalla monitasoisella infraratkaisulla jonka vaiheistus voi tuottaa ikävännäköistä ympäristöä. Riskit ovat moninkertaiset verrattuna samassa kokouksessa käsiteltyyn toiseen melko tyhjästä lähtevään alueeseen, Keraan.
Ikävä oli myös kuulla, että metroaseman päälle rakentuvan alueen joukkoliikenteen käyttöaste-ennuste on vain 20%, sama kuin muualla Espoossa. Jos tavoite on joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, tässä ei ole suuresti kunnianhimoa. Luku onkin kuulemma otettu nykyisistä käyttöasteista, varsinaisia tavoitteita asettamatta.

Sitten kokousasioihin.

§3 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön alkuvaiheen tilannekatsaus ja linjaukset, pöydälle 28.5.2014
Tämä jätettiin edellisessä kokouksessa pöydälle, jotta lautakunta ehti tutustua asiaan paremmin. Päätösesitykseen lisättiin vielä korostuksia mm. siitä, että ekologiset yhteydet, alueen luontoarvot, järvet ja virtavedet huomioidaan. Samoin lisättiin, että rajausta on tutkittava Vihdintien varrelta Vihtiin asti. Tarkempi rajaus tutkittaneen vielä valmistelun aikana.

Tämän lisäksi lautakunta korosti, että asutuksen tulee keskittyä tiivistämään aluetta kyläkeskuksiin, mutta myös olemassa olevien kyläkokonaisuuksien luonnetta tulee vaalia. Lisäksi korostettiin Kalajärven yhteyttä muuhun Espooseen, nythän parhaat yhteydet menevät lähinnä Vantaan puolelle.

Lautakunta asetti seurantatyöryhmän yleiskaavatyölle. Ryhmään kuuluvat Keski-Espoon ja Pohjois-Espoon asukasfoorumien puheenjohtajat (Kari Sipilä ja Raimo Tiilikainen), Osallistuva Espoo-kehitysohjelman pj Simon Elo (ps) sekä lautakunnan jäsenistä pj Markku Markkula (kok), vpj Kirsi Louhelainen (vihr), Pirjo Kemppi-Virtanen (kok) sekä Jukka Lahti (sd).

§4 Kulmakorpi I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 640200, 75. kaupunginosa, Kolmperä

Kulmakorven alueelle tulee teollisuutta, ym. 68 hehtaarin alueelle ja 160 000 kerrosneliömetrin verran Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen viereen Turunväylän varteen. Lähellä on Kolmperän asuinalue sekä aivan vieressä Kakarlammen luonnonsuojelualue suojavyöhykkeineen.

Vuonna 2008 lautakunta on linjannut, että ”alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat” eli käytännössä tämä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että Turunväylän ja Nupurintien varteen tehtäisiin esimerkiksi toimistoa ja liiketilaa. Ratalinjaus Histan kautta länteen on huomioitu asemakaavaehdotuksessa aluevarauksena.

Asukkaita huolettaa Kolmperän asuinalueen kohtalo, pyöräreitin saaminen vilkkaan Nupurintien varrelle, teollisuuden aiheuttama melu sekä saasteet ja pöly.

Päätökseen lisättiin kehotus varmistamaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen mennessä, miten asukkaiden toivoma Nupurintien kevyen väylän reitti saadaan rakennettua. Valmistelijoiden mukaan tämän ei pitäisi olla ongelma saada rahoitettua maankäyttömaksuilla.

Asukastilaisuuden pj:ksi valittiin Jukka Lahti.

§5 Lintulaakso IA, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 113101, 51. kaupunginosa, Leppävaara

Tästä tuli lautakunnassa yllättävänkin voimakkaita mielipiteitä.

Kortteliin ei ole rakentunut liike- ja toimistorakennuksia, joten se muutetaan asuinkerrostalojen kortteliksi. Samalla korotettaisiin rakennusoikeutta sekä suurinta sallittua kerroslukua. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo (ei suojeltu ja ”sen säilyminen ei ole mahdollista”) ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus.

Ehdotuksessa oli viisikerroksinen lamellitalo. Rakennusoikeutta oli jo laskettu ja pohjoisosan lamelli jätetty pois asukkaiden vastustuksen vuoksi. Lautakunnassa oli voimakkaita mielipiteitä sekä siihen suuntaan, että kortteli tulisi toteuttaa pientalokorttelina että siten, että kaava tulisi hyväksyä sellaisenaan (perusteluna erityisesti maanomistajien tasapuolinen kohtelu). Sellaisenaan kaava oli kuitenkin hankala, erityisesti siksi että käytännössä koko länsipihan alue oli avoparkkipaikkaa.

 

Muotoilimme keskustelun aikana muutosesityksen, jossa lautakunta päätti palauttaa kaavan valmisteluun siten, että kerrostaloalueen rakennusoikeutta vähennetään jonkin verran, kerrosluku madaltuu pohjoiseen päin ja autopaikat sijoitetaan rakennuksen itäpuolelle. Länsipiha tulee jättää metsäiseksi. Jo rakentunut talo osoittaa, että kokonaan betonoitu länsipiha ei ole viihtyisä, vaikka siihen onkin saatu suojainen leikkipaikka. Kompromissi on mielestäni hyvä, ja alueen sijainti melko kaukana keskustasta mutta silti suhteellisen hyvien yhteyksien päässä olisi sallinut hyvinkin monenlaista rakentamista. Alkuperäinen ehdotukseni tiiviin pientaloalueen kokeilemisesta säilyttäen suojaava ”muuri” väyliin päin kohtasi kuitenkin epäilyjä, koska ne voivat olla alueelle liian kalliita.

Palautus hyväksyttiin äänestyksessä äänin 8-4. Kolme lautakunnan jäsentä, jotka olisivat pitäneet kaavan ennallaan, jättivät eriävän mielipiteen.

§6 Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 711303, 81. kaupunginosa Niipperi

Lautakunnan päätös meni muuten esityksen mukaan, mutta päätettiin poistaa kaavamääräyksistä rajoite, jossa korkeintaan 25% rakennusalasta saisi käyttää toimistotiloihin.

Kaavassalisättiin alueen rakennusoikeutta ja laajennetaan korttelialuetta ”pohjoisessa sijaitsevalle 706m2 kokoiselle lähivirkistysalueelle”, jolla ei ole merkittäviä virkistysarvoja.

§7 Tuomarila I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 611115, 40. kaupunginosa, Espoon keskus

Päivittäistavarakauppa sekä kääntöpaikka busseille Pitkännotkontien eteläpuolelle ja vähän myös Keskuspuiston metsäalueelle. Alueen luoteispuolella on Långnoträsketin luhta, joka kuuluu Espoon arvokkaisiin luontokohteisiin, sekä eteläpuolella Finnoonoja meritaimenineen. Hulevesiasiat pitää siis huolehtia kuntoon, samoin kuin se, että Långnoträsket ei jää Keskuspuiston metsäalueesta irralliseksi saarekkeeksi enemmän kuin se jo on. Virtavesien hoitoyhdistys on kaavahankkeen seurauksista huolissaan ja ehdottaa, että kaupalle etsittäisiin toinen, paremmin rakentamiseen soveltuva paikka. Mielestäni vaihtoehtoista paikkaa pitäisi vielä selvittää.

§8 Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 110513, 51. kaupunginosa Leppävaara

Esityksen mukaan. Kehä I:n tunnelin päälle tulevien asuinkorttelien järjestelyjä jouduttiin muuttamaan, kun tunnelista puuttuikin yksi tukipalkki.

§9 Keran osayleiskaavan luonnosaineiston hyväksyminen nähtäville (MRA 30§), alue 132700

Keran osayleiskaavaa ja kolmea luonnosvaihtoehtoa käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Olen kaavasta erittäin innoissani, ja kaikki lautakunnan jäsenet taisivat jakaa saman näkemyksen. Tällä hetkellä ongelmana on, että OYK on valmis vasta 2017, ja toiveissa on, että tätä voitaisiin kiirehtiä.

Nyt nähtäville hyväksytty valmisteluaineisto sisältää kolme luonnosvaihtoehtoa. Tässä on kaikki mahdollisuudet erinomaiseen lopputulokseen: ”Osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu  raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin.” Sekä vanhojen rakennusten kuten vanhan tiilitehtaan sekä viheryhteyksien ja asutuksen ja työpaikkojen yhteensovittaminen on tehty huolella. Lautakunnan asettamat kaavalliset tavoitteet on otettu hyvin huomioon mm. kävelykeskustan muodossa. Vaihtoehdoissa on eri määrä työpaikkoja ja asukkaita, mutta kokonaismäärä on 20-22 tuhannen luokkaa asukkaita ja työpaikkoja. Aivan esitettyihin lukemiin ei välttämättä päästä, jos halutaan pysyä tiiviissä mutta ei korkeassa kaupungissa: näitä määriä ei kuitenkaan lyödä lukkoon yleiskaavatasolla.

Kirjoitin omaan blogiini vielä tarkempaa kuvausta Keran kaavasta.

Asukastilaisuuden PJ:ksi valittiin Ulla Palomäki.

§10 Rakennuskiellon määrääminen Keran osayleiskaavan alueella, Karamalmin ja Nihtisillan eräille kortteleille ja yleisille alueille
Keran alueen kaavatyö on kesken, ja silloin on luontevaan määrätä rakennuskielto. Tämä ei kuitenkaan tarkoita koko alueen rakentamisen laittamista jäihin, vaan poikkeuslupia voidaan tarpeen mukaan myöntää.

Päätökseen lisättiin vielä erityisesti asukkaille viestiksi tarkoitettu lisäkohta, jossa selvennetään, että poikkeuslupaa voidaan hakea ja niitä tulee myöntää jos ne tukevat OYK:n tavoitteita ja että rakennuskielto toivottavasti voidaan purkaa jo paljon ennen vuotta 2019.

§11 Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista
Esityksen mukaan. Tarkastuslautakunta ei ole esittänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa tahi kaupunkisuunnittelukeskusta koskevia huomautuksia.

§12 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2015 – 2017

Esityksen mukaan.

§13 Kaupunkisuunnittelulautakunnan opinto- ja tutustumismatka Jyväskylään
Varsinaiset, varat ja virkamiehet käyvät vuosittaisella tutustumiskäynnillä asuntomessuilla, jotka pidetään tänä vuonna Jyväskylässä. Samalla pidetään seminaaria alueen kehittämisestä. Viime vuonna matka Hyvinkäälle oli silmiä avaava: kaupungin suhtautumineen maankäyttöön on esimerkillistä ja Espoon tulisi ottaa siitä oppia. Hyvinkäällä kun maa lunastetaan lähtökohtaisesti kaupungille ennen kaavoitusta ja myydään sen jälkeen. Mielenkiintoista mitä Jyväskylästä voidaan oppia.

§14 Päätöksiä ja kirjelmiä
Merkittiin tiedoksi kokousta edeltävässä infotilaisuudessa esiteltävä selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla.

Mukana on myös mm. puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014–2020 sekä opiskelija-asuntojen rakentaminen Poliisiopiston tontille.