Kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.5.2014 asialista oli lyhyt, joten kokouksessa ja sitä ennen olleessa infotilaisuudessa keskityttiin saamaan kattava käsitys kaupunkisuunnittelusta Espoossa ylipäänsä. Sekä info, että itse kokous sisälsi esittelyjä ja keskusteluja, joten avasin myös infon sisältöä reilummin alla.

Läsnä kokouksessa Vihreiltä oli varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen lisäksi varajäsen Henna Partanen sekä hallituksen edustajana Tiina Elo.

 

Kokousta edeltävässä infotilaisuudessa esiteltiin seuraavia asioita:

1. Niittykumpu / Riihitontun (alue 211833) ja Tonttumuorin asemakaava-alueet

Lautakunta oli syyskuussa (KSL 25.9.2013) palauttanut Riihitontun asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi ja nyt saimme nähdä esityksen siitä, mitä muutoksia alueen suunnittelussa on tehty.

Lautakunta oli edellyttänyt, että alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan tavoitteena Niittykummun kaavatalouden toteutuminen. Nyt rakennusoikeutta oltiin nostettu sopivasti, jotta maankäyttömaksuilla voidaan varmistaa, että rahaa on tarpeeksi alueen infraan ja kehittämiseksi viihtyisäksi. Rakennusoikeuden noston oli mahdollistanut väljennetyt paikoitusnormit, joita tullaan ehdottamaan johtuen metroaseman läheisyydestä.

Suunnitelma näytti kehittyneen positiiviseen suuntaan. Rälssitilankadun itäpuolen korttelin halkonut katu oltiin muun muassa korvattu suunnitelmissa taloyhtiöitä yhdistävällä maantasoisella isolla korttelipihalla, mikä edellisiin suunnitelmiin verrattuna näytti jo paljon viihtyisämmältä.

Gräsantorin viihtyvyyden parantaminen oli toinen, johon lautakunta edellisessä käsittelyssä puuttui. Siinä tapahtuneet muutokset täytyy vielä varmistaa, kunhan varsinainen ehdotus tulee seuraavaan lautakuntaan. Näkymät kirkolta oltiin kuitenkin säilytetty, samoin pyörätien alikulku Merituulentien ali.

Koska Riihitontun suunnittelu lautakunnan palautuksesta johtuen on venynyt, saadaan viereinen Tonttumuorin korttelin asemakaava käsittelyyn samanaikaisesti. Esitetyssä luonnoksessa kauempana olevaa pientaloaluetta on suojattu Merituulentien melulta kadun varren lamellitaloilla. Rakennukset madaltuivat portaittain kaksikerroksiseksi tiiviiksi paritaloalueeksi olemassa olevaa pientaloaluetta kohti, joten suunniteltu rakentaminen näytti istuvan melko hyvin kaupunkirakenteeseen.

Lisäksi koko alueelle kaavaillaan haettavaksi Breeam Communities -ympäristösertifiointia. Sen edellyttämien toimien toteutusmahdollisuuksia ja hintalappu selvitellään vielä. Sertifioinnilla tähdättäisiin alueen imagon ja viihtyvyyden paranemiseen sekä ympäristö- ja ilmastoystävällisyyteen. Sertifioinnilla myös rakennuttajat saataisiin paremmin sitoutettua tavoitteiden toteuttamiseen. Espoossa ollaan selvästi ymmärretty, että panostus laadukkaiden, viihtyisien ja ympäristöystävällisten asuinalueiden rakentaminen on myös investointi, joka kannattaa.

 

2. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyön (POKE) tilannekatsaus

Saimme katsauksen Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. Tällä hetkellä yleiskaavan kudelmatyö (eli karttatasoiset tarkastelut viher- ja virkistysalueista, asumisesta, liikenteestä, elinkeinoelämästä jne.) sekä lähtötietojen keräily on käynnissä. Yleiskaavatyön yhteydessä tarkastellaan Pohjois-Espoon toiminnallisia yhteyksiä myös naapurikuntien: Vihdin, Vantaan ja Nurmijärven kanssa.

Yleiskaava pyritään saamaan valmiiksi ainakin joiltain osin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Aikataulu tuntuu pitkältä, mutta yleiskaavatyö on hidasta ja selvitettävää ja neuvoteltavaa paljon. Yleiskaavaprosessin aikana tärkeimpiä Pohjois-Espoon asemakaavoja pyritään kuitenkin edistämään.

Seuraavaan kokoukseen tullee päätettäväksi periaatteet Pohjois-Espoon yleiskaavan visiotyöstä.

 

3. Maankäyttösopimusmenettely

Lautakunnalle selvennettiin maankäyttösopimusmenettelyn periaatteita. Lain mukaan maanomistajan on osallistuttava kunnan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, mikäli maanomistaja saa asemakaavan johdosta merkittävää hyötyä. Se, mikä lasketaan merkittäväksi hyödyksi on kuitenkin vaikeasti määriteltävissä ja se joudutaan pohtimaan kaavakohtaisesti. Myös eri kaupungeilla on eri käytäntöjä.

Maanluovuttamisesta sovitaan, jos maanomistajan alueelle sijoittuu esimerkiksi puistoa.  Maankäyttösopimuksissa sovitaan myös maksuaikataulusta.

Ongelmallista Espoossa on ollut useiden kaava-alueiden toteuttamisen viivästyminen vuosilla maankäyttösopimusneuvotteluiden jumittumiseen. Yksi kaava-alueella oleva maanomistaja, joka ei sopimusta halua hyväksyä, estää koko kaavan toteutumisen.

Useat Suomen kunnat ovat tehneet linjauksia, että kaupunki kaavoittaa vain omistamalleen maalle. Tällöin maankäyttöneuvotteluja ei tarvittaisi, kun kaupunki ostaisi raakamaata. Espoossa ei olla toistaiseksi tehty noin jyrkkää linjausta eikä myöskään käytetty muita pakottavampia maapoliittisia keinoja kuten pakkolunastuksia tai kehittämiskorvauksia, joita voidaan soveltaa maanomistajiin, jotka eivät suostu tekemään maankäyttösopimuksia.

Maankäyttömaksut ovat tuottoa kaupungille. Pitää kuitenkin muistaa, että rahat menevät suoraan teknisen keskuksen tilille, infran rakentamista varten. Maankäyttömaksuilla kerättyä tuloa ei siis jaeta vapaasti kohdistaen sopivaan tarkoitukseen. Tämä pitää muistaa, kun maankäyttömaksusta saadulla tulolla perustellaan käytännön jatkumista.

Aiheesta virisi vilkas keskustelu. Lautakuntalaiset olivat huolissaan kaava-alueiden rakentumisen hitaudesta sekä maankäyttömaksukäytännön vaikutuksesta asuntojen hintoihin. Lautakuntalaisten ja virkamiesten yhteinen tahtotila tuntui olevan, että maapolitiikkaa tulisi jotenkin muuttaa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjauksiin (valtuusto: 24.3.2014) on kirjattu, että kaupunki ”toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa.” Tarvetta maapoliittiselle ohjelmalle olisi, sillä edellinen on kymmenien vuosien takaa eikä enää ajantasainen. Siinä tulisi linjata uudestaan keinot, joilla kaava-alueet saadaan reippaasti rakentumaan.

 

4. Matinkylän palvelutorin konsepti

Matinkylän uuden kirjaston yhteyteen, metroaseman yläkertaan on tulossa laaja kaupungin palvelujen keskittymä. Ajatus uudenlaisessa palvelutorikonseptissa on ottaa asiakas ja hänen tarpeensa palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi. Sen sijaan, että asiakasta pompoteltaisiin luukulta toiselle eri puolille kaupunkia, on nyt eri palvelut tarkoitus keskittää samaan paikkaan.

Eri toimipisteiden ja niiden työntekijöiden käytäntöjen yhdistäminen on ollut haastavaa, mutta yhteiset teemat suunnittelun kehittämiseen ollaan saatu aikaan. Tavoitteina on tuottavuuden parantaminen, tilatehokkuus sekä asioinnin helpottuminen. Ongelmallista sen sijaan on ollut aikatauluttaa konseptin kehittäminen ja rakentamisaikataulu. Huonekaluja on turha tilata, mikäli itse toiminnan luonne on vielä epäselvää. Jatkossa vastaavissa hankkeissa on otettava prosessin kehittämisen aikataulu paremmin yhdeksi lähtökohdaksi. Toiminnan kehittämisessä pitäisi olla jo pitkällä ja sen perusteella pitäisi tehdä kaupunkisuunnittelua, jos halutaan, että jotain oikeasti muuttuu.

 

Varsinaisen kokouksen asialista:

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen

3. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun vahvistaminen vuodelle 2014

4. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen valmistelukehotus asuntojen toteuttamiseksi Fortumin torniin ja sen ympäristöön Keilaniemessä

Asia esitettiin tiedoksi, mutta yleisesti ottaen lautakunnan jäsenet pitivät hyvänä asumisen lisäämistä Keilaniemeen. Samalla olisikin syytä tarkastella Keilaniemen rantaa kokonaisuutena, kun kaava-alue revitään Fortumin tornin muutoksen vuoksi kuitenkin auki. Asuminen toisi alueelle kaivattua elämää toimistoajan ulkopuolellakin.

5. Tilannekatsaus kaupunkisuunnittelukeskuksen käynnistämiin toimiin liittyen TATU-ohjelman ja valtuustosopimuksen kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskeviin tavoitteisiin sekä tehtäviin

Kaupunkisuunnittelukeskuksen osalta TATU –ohjelman mukaan kaavojen käsittelyä on tarkoitus nopeuttaa erityisesti elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta tärkeiden hankkeiden kohdalla. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskuksessa ollaan kokeilemassa Oas- ja valma-vaiheiden viemistä samanaikaisesti eteenpäin, millä myös saataisiin kiristettyä kaavoituksen tahtia. Myös päätöksentekoprosessia ollaan selkeyttämässä sitouttamalla lautakunnan jäsenet jo varhaisessa vaiheessa mukaan kaavoitusprosessiin, mikä on hyvä.

Tuottavuuden tehostaminen kaavoituksessa ei onneksi tarkoita huonompaa kaupunkia. Päin vastoin kaupunkia on järkevä täydennysrakentaa olemassa olevan infran ja palvelujen varaan, hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. Keskeisissä kaavoissa tehdään myös energiatarkasteluja ja hiilijalanjäljen laskentaa sekä otetaan huomioon hiilinielutase.

Maanhankintaa ja –jalostusta tullaan tehostamaan ja segregaatiota ehkäistään yhteistyössä mm. tonttiyksikön ja Espoon Asuntojen kanssa. Syksyllä 2014 käynnistetään selvitys, jossa tutkitaan maankäyttöä suurten väylien varrella. Taloudellisesti tehokas kaupunki on itseasiassa varsin ekologinen ja vihreä.

Kävimme läpi myös kaupungin pientalovarannon yleiskaavassa. Tällä hetkellä Espoossa olisi yleiskaavan mukaan teoreettisesti mahdollista rakentaa 19 200 pientaloasuntoa. Osassa ei toki ole vielä asemakaavaa. Osa rakennusoikeudesta sijaitsee puolestaan olemassa olevilla asuinalueilla, jonne täydennysrakennus voi olla monen mutkan päässä. 8500 pientaloasuntoa viipyy eri syistä kesken olevilla asemakaava-alueilla. Aika paljon niistä on Pohjois-Espoon kaava-aluilla, joista mm. ELY-keskus on valittanut. Jatkossa yhteistyö naapurikuntien ja ELY:n kanssa onkin aivan oleellista.

Kaikki pientalojen asemakaavahankkeet eivät ole volyymiltaan sijaintiinsa nähden perusteltuja ja niitäkin tullaan tarkastelemaan. Tarkoitus on keskittyä metroalueen vaikutuspiirissä oleville alueille ja sellaiselle, jonne saadaan tai jossa on jo toimivaa joukkoliikennettä. Koska pientaloasumista Espoossa on ja sitä edelleen halutaan, kannattaa se toteuttaa ekologisesti ja tiiviisti.