Tälläkin kertaa listalla kokous oli lyhyehkö ja info pitkä. Tällä kertaa vauhtia ja yllättäviä käänteitä ei kuitenkaan puuttunut, ja pääsimme äänestämään kahdesti.

Infotilaisuudessa käytiin läpi Keran suunnitelmia – alueen yleiskaavaa ollaan vääntämässä ja Keran suunnitteluperiaatteet ovat tulossa lautakuntaan jo ensi kuussa. Maanomistajat esittivät luonnoksiaan ja käytiin läpi alueen liikennesuunnitelmia. Lautakunnan jäseniä puhuttivat erityisesti työpaikat, viheralueiden sijoittelu ja poikittaisliikenne (poikittainen Jokeri 2 -linja tulisi menemään Keran läpi).

Kokouksessa käsittelyssä ollutta Niittykummun kaavaa käytiin läpi uudemman kerran. Pääasiassa käsittely toisti vanhaa, lisäksi saatiin näytille mm. aiemmin pyydetut varjostussimulaatiot. Yllättävänä lisänä konsultit olivat päivittäneet kunnallistekniikan kustannusarviota ja kustannukset olivat nousseet suolaisesti: liki 10 miljoonaa euroa. Hätäratkaisuna ehdotettiin mm. aika monen kävely- ja pyörätienpätkän tekemättä jättämistä, joka ei kuitenkaan olisi säästänyt kuin murto-osan suunnitelmista sekä viemäröinnin muuttamista. Suurempi säästö, 4me voitaisiin saada jättämällä alueen liittymä yksitasoiseksi. Nämä eivät olleet kuitenkaan nyt lautakunnan huolia.

Finnoon satamaa käytiin myös läpi kursorisesti. Satama-alueella pidettiin suunnittelukilpailu joista kolme parasta ovat tekemässä yhteisluonnosta. Tavoitteena on yhdistää yhden luonnoksen satama-alueen FInnoon keskustaan kytkevä kanava tai viherkaistale, toisen laguunimainen satama-alue sekä kolmannen maatäytöillä tehtävä kiemurteleva kanaali keinosaarien väliin.
Alueen ympäristövaikutuksia arvioidaan parhaillaan. Näiden kanssa voi tulla ongelmia, joten etenkin suurivaikutuksisimmat maatäytöt voivat joutua vastatuuleen. (Ympäristövaikutuksista ei puhuttu nyt infossa.) Sinänsä ajatus merellisestä Finnoosta on hieno, ja alueen varsinainen lähtökohta on satama, jonka yhteyteen sitten merellistä, erilaista asuma-aluetta voidaan sijoittaa. Alustava arvio on 5000 asukasta, joka on jo aika paljon – Finnoon keskustaan ja sen viereisille alueille on tulossa n. 9000 asukasta.

Espoon liikenneraporttia käytiin vielä läpi jonkin verran. Se herätti paljon keskustelua, etenkin pyöräilyn ja kävelyn osuuden merkittävä lisääntyminen sekä  autoilun määrällinen väheneminen (autojen määrä on kasvanut, mutta niillä tehtävät matkat tasaantuneet. Numeroista olisi pääteltävissä, että ihmiset käyvät autoilla entistä vähemmän esim. säännöllisesti töissä ja käyttävät autoa lyhyempimatkaiseen asiointiin. Autoliikenne Helsinkiin ei ole kasvanut, mutta poikittaisliikenne kyllä – tässä vihjettä siis myös joukkoliikennesuunnitteluun.

 
3 Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen hyväksyminen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessa, pöydälle 9.4.2013

Ohjeet hyväksyttiin, mutta hyväksynnän muotoilusta tehtiin äänestys. Käsittelystä tuli yllättävän lavea. Puheenjohtajan ehdotuksessa esittelijän esitykseen (jossa periaatteet hyväksytään ohjeellisena ohjaamaan kaavoitustyötä) oli lisätty kaksi kohtaa, joissa toisessa erikseen täsmennetään että periaatteiden käyttöä ja toimivuutta seurataan, toisessa täsmennetään että periaatteet viedään kaupunginhallitukseen esiteltäväksi valtuustolle. Muotoilu vaikutti keskustelun perusteella olevan liian monitulkintainen, joten sitä selkeytettiin kokouksen aikana reippaasti.

Vihreille tärkeintä oli saada periaatteet hyväksytyksi käyttöön eikä jättää niitä enää odottamaan, sekä toisaalta viedä ne kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Erikseen niitä ei tarvitse hyväksyä valtuustossa, mutta on asiallista viedä ne ainakin tiedoksi koska valtuusto periaatteet on aikanaan pyytänyt tehtäväksi valtuustotoivomuksella. Käytännössä  muotoilu jättää liekaa kh:lle ja esittelijälle, mutta en näe miksi niitä ei vietäisi eteenpäin.

Keskustan vastaesitys, jossa oltaisiin menty ilman lisäyksiä pohjaesityksen mukaan (jolloin periaatteita ei ohjeistettaisi vietäväksi valtuustoon tai kaupunginhallitukseen) hävisi äänin 2-11.

Periaatteisiin palataan siis vuoden 2015 aikana. Mielestäni on ihan hyvä että näiden käyttöä ja kokemuksia seurataan – esimerkiksi siltä kannalta, ovatko ne selkeyttäneet kommunikointia maanomistajien ja rakennusliikkeiden sekä asukkaiden suuntaan tai vaikuttaneet muuten prosessiin. Sinänsähän vuoteen 2015 mennessä korkeita rakennuksia tuskin valmistuu, mutta kaavoitusprosessiin periaatteilla on jo vaikutusta.
 
4 Matinkylä, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Saunalahti, Vanttila, Kurttila, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, Matinkylä – Saunalahti metrotunneli, alue 940100 (Kh-asia)

Metron maanalaiset asemakaavat hyväksyttiin suuremmitta keskusteluitta. Kaavassa tärkein asia on metron varikon paikka. Vaihtoehdot ovat Sammalvuori ja Harmaakallio, joista jälkimmäinen on pohjavesialuetta. Näistä Sammalvuori on paitsi halvempi myös parempi, koska Harmaakallio sijaitsee pohjavesialueella. Kysyin kokouksessa vielä sitä, miksi Harmaakalliolle on jätetty suunnitteluvaraus, mutta tässä päätös on haluttu siirtää myöhemmäksi. Ilmeisesti asia päätetään virallisesti vasta valtuustossa. Päätösesityksessä kuitenkin yksiselitteisesti todetaan Sammalvuoren olevan parempi vaihtoehto, mikä riittää tässä vaiheessa.

5 Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Niittykummun keskus, alue 212306 (Kh-asia)

Niittykummusta tulikin kokouksen toinen äänestysasia. Tässä oma ryhmämme keskusteli paljon siitä, miten kaavan kanssa kannattaisi edetä. Kyseessähän on hyvin kinkkinen kaava: suunnitelma ei ole itsessään mikään hirvittävän hyvä metroaseman kohdaksi, mutta alueen rajoitteiden puitteissa (nykyinen asutus, suojellut rakennukset ja alueet ym) sitä on väännetty pitkään ja saatu alueelle sopiva kompromissi jossa on otettu huomioon nykyisten asukkaiden näkymät ja alueen luonne.

Suunnitelmaa ajetaan nyt voimalla läpi, koska siitä riippuu osin myös Niittykummun metroasemapäätös. Haluamme Vihreissä metroaseman Niittykummun kohdalle, joten emme halua hidastaa kaavaa. Kysymyksiä kuitenkin herätti metroaseman päällä olevat 24- ja 12-kerroksiset tornit. Korkeampi on jo korkean rakentamisen periaatteissa hyvin korkean rakentamisen rajalla ja Niittykummun asema on merkitty tässä vain korkean rakentamisen alueeksi. Vaikka havainnekuvat olivatkin komeita, käytännössä toteutus tuskin on samanlainen. Lisäksi maamerkkiajattelu on välillä melkoista toiveajattelua: korkea torni lähiössä ei oikeasti välttämättä ole maamerkki vaan vain vähän turhan korkea rakennus keskellä lähiötä.

Kaava on kuitenkin jo pitkälle valmisteltu ja sen suurimittainen muuttaminen veisi kaavan uuteen valmisteluun. Siksi muutoksen tuli olla tarpeeksi pieni ettei kaavaa tarvitsisi viedä uudelleen nähtäville. Lisäksi infossa kävi ilmi alueen taseen vakava vajaus joka laittoi lisää paineita kaikkien neliöiden tehokäyttöön.

Päädyimme lopulta siihen, että Risto esitti ja minä kannatin maltillista korkeamman tornin madaltamista. Ensimmäinen esitys oli 24:sta 16 kerrokseen mutta virkamiesten laskettua muutoksen vaikutusta taseeseen muutimme esityksen vielä helpommin sulateltavaksi 20 kerroksen rajaukseksi. Hävisimme äänestyksessä 2-11.

6 Laaksolahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Jupperi I, muutos, alue 140813

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Pitkäjärven VPK:n toimiminen alueella. Meni läpi keskusteluitta.

7 Viherlaakso, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Viherlaakso, eteläinen, alue 150522

Muutetaan katualue puistoalueeksi. Tämäkin läpi pienen selvennyksen kera: kyseessä siis on kaduksi kaavoitettu alue, johon ei ole katua koskaan rakennettu. Samalla pj lisäsi evästyksen että alueen liikennejärjestelyjä tulee parantaa lisäliittymällä.

8 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Kaitaa, Martinsilta I, muutos, alue 431602, asemakaavan hyväksymispäätöstä

Läpi keskusteluitta. Hannuksen alueen asukkaista osa on vastustanut mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun yksikön perustamista voimakkaasti. Tästä tuskin tulee Espoon kannalta ikävää oikeuspäätöstä.

9 Liikenne Espoossa 2012
Tämä kohta käsiteltiin kokouksen aluksi infotilaisuuden perään, jotta varajäsenet pääsivät kuulolle. Merkittiin tiedoksi.
Liikennesuunnitteluyksikössä valmistunut raportti tiedoksi lautakunnalle. Autoliikenteen kasvu on ollut lähes nollissa, mutta viimeisen 10 vuoden aikana Turunväylän ja Kehä III:n joillakin osilla kasvu on ollut suurta. Jalankulku ja varsinkin pyöräily ovat voimakkaassa kasvussa: kymmennessä vuodessa pyöräilijämäärä on lisääntynyt keskuksissa 60% ja keskusten välillä 40%. Joukkoliikenteen käytössä uusi ennätys.