Kaupsulautakunnan kokouksessa oli useitakin merkittäviä kaavoja. Tapiolan keskuksen kaava saatiin eteenpäin eli Espoon uusi teatteritalo etenee. Niittykumpuun metroaseman lähiympäristöön on tulossa runsaasti asutusta, mutta ei kaikilta osin aivan toivomallamme tehokkuudella.

Kokouksessa olivat Vihreistä läsnä jäsen Risto Nevanlinna sekä lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, kaupunginhallituksen edustajana myös Saara Hyrkkö.

3 Tapiolan keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 210419, 12. kaupunginosa (Kh-Kv-asia)

Tapiolan keskus palasi nähtäviltä. Kaava hyväksyttiin pienin lisäyksin joissa painotettiin   teatteri- ja tornitaloalueen kaupunkikuvallisen ilmeen tärkeyttä sekä ranta-alueella kahvilan osalta metsän ja ulkoilureitin säästämistä.

Olemme erittäin tyytyväisiä teatteritalon etenemiseen. Itse talosta tulee järjestää arkkitehtuurikilpailu, jotta saadaan teatterin arvolle sopiva, Tapiolan henkeen käyvä ja kaikille espoolaisille avoin rakennus.

Keskustelua herättivät ennen kaikkea teatterin viereiset korkeat, 13- ja 14-kerroksiset tornitalot. Näistä oli tullut varsin negatiivista palautetta monilta lausunnonantajilta, ja Risto Nevanlinna nosti esiin, että näissä saattaa piillä kaavan kaatumisen uhka. Virkamiehet kertoivat, että mm. museoviraston kantoja on kuunneltu ja heidän kanssaan tehdään jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kaava siis päästettiin eteenpäin, ennen kaikkea siksi, että teatteritalo olisi hyvä saada vihdoin eteenpäin.

Samalla kaavalla hyväksyttiin myös pieni kahvilarakennus Otsolahden rantaan. Tämä oli jäänyt aiemmin vähälle huomiolle, kun koko keskustelu oli keskittynyt teatterirakennukseen ja sen ympäristöön. Hieno rantakahvila olisi mainio lisä Otsolahdelle, etenkin jos se olisi helposti löydettävissä. Nykyisellään venesatamassa toimii venekerhon rakennuksessa pieni mutta huonokuntoinen kahvila-ravintola, jossa on kesäiltaisin paljonkin käyttäjiä. Talvisin paikka on kiinni. Samoin pieni kioski-kahvila löytyy minigolf-paikalta.

Kaavaehdotuksen ongelma on, että uudelle kahvilarakennukselle on osoitettu paikka venesataman pohjoispuolelta, rantapolun metsän puoleiselta laidalta. Tämä taas tarkoittaa, että kahvila toteutuessaan haukkaisi ison osan rantapolun metsäiseltä osuudelta. Olimme valmiit ehdottamaan, että rantakaava irrotettaisiin vielä toistakseksi teatterikaavasta paremman paikan katsomista varten – esim. niityn puolelle mahtuisi moneenkin kohtaan kahvila, joka lisäksi olisi ehkä paremmin myös Tapiolan suunnasta saavutettavissa. Tälle ei kuitenkaan ollut tukea ja tyydyimme keskustelun aikana esitettyyn lisäykseen metsäalueen suojelusta. Huomionarvoista on, että hieman fiksummalla paikalla venesataman kulmassa on myös paikka, johon kahvilan voisi kaavan mukaan rakentaa.

4 Koivuhovinlaakso, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 160600, 55. kaupunginosa Sepänkylä (Kh-asia)
Ollut nähtävillä ja laitettiin tällaisenaan eteenpäin. Toteutumattomia liiketontteja asuinkäyttöön sekä liityntäpysäköinnin laajentamista.

5 Riihitonttu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari (Kh-Kv-asia)
Esityksen mukaan. Tiivistä asumista (noin 1800 uutta asukasta) Niittykummun tulevan metroaseman läheisyyteen.

6 Tonttumuori, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 211834, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-Kv-asia)
Riihitonttu on Niittukummun metroaseman seuraava kaava, joka ehti Tonttumuorin palautuksen vuoksi nyt samaan aikaan lautakuntaan.

Kiinnitimme huomiota siihen, että tilavalle tontille oli lykätty melko hajanaisesti iso määrä paritaloja. Kaavassa oli kaksikin ongelmaa: toinen oli joustamattomuus asuntojen koossa, eli kaava ei mm. sallinut asuntoja päällekkäin tai pienempiä asuntoja. Esittelijä muutti parkkinormia siten että tämä rajoite poistui, erinomaista. Puhumme Espoossa paljon siitä, että tulisi tarjota monimuotoista asumista, mutta viime kädessä teemme asioita aina samalla sapluunalla.

Toinen ongelma oli yleisesti alueen tiiviys. Tonttiin rajautuvat pientaloalueet tulee ottaa toki huomioon. Mikään ei olisi kuitenkaan estänyt kerranki tekemästä jotain erilaista ja kaupunkimaisempaa esimerkiksi alueen etelälaidalla, kerrostalokorttelia vastapäätä ja madaltamasta sitten pientaloalueisiin päin. Tämä olisi sallinut hieman nykyistä tiiviimmän kaavan ja enemmän asukkaita aivan metroalueen lähelle.

Teknisesti ottaen tämä on pientaloalueeksi yllättävänkin tiivis – 0,49 – mikä on sinänsä hyvä. 400m metroasemasta voisi kuitenkin miettiä muitakin ratkaisuja. Lisäksi esitetyn kaltainen paritalokaava onnistui yhdistämään kerrostalo- ja pientaloasumisen huonoimmat puolet: tiiviissä kaavassa ei ollut yksityisyyttä tai pihoja kuin nimeksi, mutta silti metroaseman lähelle aivan liian vähän asukkaita. Tiivistämällä vaikkapa townhouseja kadunlaitaan olisi saatu todennäköisesti enemmän yksityisyyttä ja piha-alueita. Surullista olikin kuulla virkamiehen lausunto, jonka mukaan _pieni_ tehokkuuden nosto ei ole parkkinormin vuoksi mahdollista. Voimme kuulemma tehdä vain harvaa tai korkeita kerrostaloja, välimuotoon eivät riitä rahat.

Risto Nevanlinna esitti rakennusoikeuden maltillista nostoa Kirsi Louhelaisen kannattamana. Esityksemme hävisi äänestyksen 2-11. Hyvä asia kuitenkin on, että kaava muuttui keskustelun seurauksena muuten erilaisia asumismuotoja sallivammaksi.

7 Maisematyölupa-asia, oikaisuvaatimus, lupatunnus 2013-1199-T
Espon ympäristöyhdistys on valittanut Keskuspuistoon jo tehdystä uudesta ulkoilureitistä, perusteenaan mm. se, että sen alle jää ”hyvin merkittäviä suojeluarvoja omaavaa korpi- ja metsäaluetta”. Ympäristökeskuksen mukaan mitään erityisiä suojeluarvoja ei ole, joskin metsä oli heidänkin mielestään arvokasta. Teimme ja saimme puheenjohtajan kannattamana läpi lisäpäätöksen, jolla pyritään varmistamaan tärvellyn korpialueen vesitasapaino. Käytimme myös puheenvuoron siitä, että Espoossa tehdään liian herkästi voimakkaitakin toimenpiteitä virkistysmetsissä, tässäkin tapauksessa ilman mitään pakottavaa syytä.

8 Kaavoituksen työohjelman 2014 seuranta
Missä mennään: Finnoon osayleiskaavan ehdostua valmistellaan syksyksi kaupunginhallitukselle. Kera on tulossa kaupsulautakuntaan kevätkauden päätteeksi, Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö on käynnissä. Myös asemakaavaprosessia on uudistettu ja nopeutettu. Syksyllä lautakuntaan on tulossa mm. Vermontien asemakaava sekä paljon uutta kerrosalaa Finnossa, Espoonkartanossa ja Otaranta-Servinniemessä.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2014 huhtikuun seurantaraportti (Kh)
Esityksen mukaan.

10 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön alkuvaiheen tilannekatsaus ja linjaukset
Pöydälle. Alue käsittää yli kolmanneksen Espoon maapinta-alasta. Tähtäin on vuodessa 2050 ja haasteina mm. kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten kyläalueiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Kehä III:n roolia vahvistetaan työpaikka-alueena, ja Pohjois-Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan myös. Joukkoliikenteessä tukeuduttaneen osittain esimerkiksi Kehärataan, eikä tässä ole Histaakaan unohdettu. Tarkoitus on myös vahvistaa Espoon keskuksen roolia ”liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena”.