Kaupsussa oli kiinnostava kokous. Tiedossa oli vaikeita asioita ja niitä pohdittiin pitkään etukäteen.

Infossa käsiteltiin Lommilaa, Matinkylän ja Olarin kaavoja ja uudelleen Suvisaaristoa jossa valmistelija kertoi keskustelun perusteella tekemistään muutoksista. Lisäksi esiteltiin kaavoituksen työohjelman väliseuranta (näitä on vuodessa kaksi).

Vermo-Perkkaan kaava käytiin myös läpi, minulle tuli uutena tieto että koska kyseessä on meren tulva-aluetta, koko alue pitää korottaa 2,5m. Tämä tuli esiin kun esittelyssä mainittiin että tietä tulee korottaa ko. määrä ja kysyin mitä ulkoasuvaikutuksia sillä on. Koko Vermo-Perkkaa menee siis paalutuksille ja täytetään murskeella ennen rakentamista. Suunnitelmat sinänsä ovat ok, ja hyvä ettei tämä tule myöhemmin yllätyksenä.

3 Suvisaaristo

Suvisaariston ongelmana on, että alue on hyvin kaukana kaikesta, luontoarvoiltaan rikas ja suurimmaksi osaksi tulva-aluetta, mikä tarkoittaa että tiestö on hankala rakentaa. Sinänsä on hyvä että alueella saadaan nyt kaavat, koska samalla määritellään lopullisesti sinänsä hyvä määrä luonnonsuojelu- ja virkistysaluetta (noin puolet kaavamäärästä) ja toisaalta esim. Bergössä on asukkaiden mukaan odoteltu kaavaa ja rakennuslupaa 50 vuotta. Koko kaava-alueella asuu nyt pysyvästi alle 20 asukasta. Stora Bodöstä vihreiden Tiina Elo oli jo aiemmin huomauttanut suunnitellusta sillasta ja sen huonosta soveltuvuudesta alueeseen.

Ennen kokousta käydyn keskustelun aikana useiden lautakunnan jäsenten pyynnöstä jo PJ:n esitykseen mukaan lausunnon, että jatkossa kaavat käsitellään erillisinä. Lisäksi saatiin maininta siitä, että mitoitusta tulee vielä tarkastella. Samoin tiestöstä edellytettiin kokonaistarkastelua. Vihreille erityisen tärkeitä olivat  (kuitenkin viime kädessä ehkä enemmän tekninen) muutos, jossa Timmervikenin lahden saarten RA-merkintä muutettiin virkistysalueeksi (nykymääräyksillä alueelle ei siis muutenkaan voisi rakentaa) sekä se, että alueella sallitaan vain yksi asunto per talo. Tämä oli tärkeää erityisesti Stora Bodön kohdalla jossa olisi muuten tullut jopa nelisenkymmentä perhettä siltayhteyden päähän.

Kokoukseen olimme valmistelleet eri ryhmien kanssa vaihtoehtoisen esityksen, jota Paula Pöntynen (sit) oli esittämässä. Pidimme kokouksen aluksi neuvottelutauon, jossa keskustelimme ensin koko lautakunnan kesken ja pj esitteli Timmervikenin lisäyksen, tarkemmat mitoitusrajoitukset (1as / 3000m2 muuten paitsi 1/2000m2 Fridheminkalliolla), yhden asunnon rajoituksen sekä lisäyksen, jossa korostetaan että liian lähelle rantaa ei saa rakentaa (olin kysynyt miksi osa asutuksesta oli alle Espoon 50m ohjeistuksen, joka toki on myös ohjeistuksen mukaan tapauskohtaisesti käsiteltävä).

Tämä oli jo hyvä, mutta esityksestä puuttui vielä Stora Bodön tapaus. Neuvottelutauolla (vihreät, ps, sit, sdp) totesimme, että PJ:n kompromissina tekemä lisäys ”Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta”  on riittävä osoittamaan että yksimielisyyttä A3-merkinnästä ei ole ja varmistaa alueen jatkotarkastelun molempien vaihtoehtojen kanssa.

Nyt odotellaan asukkaiden mielipiteitä. Kimmo Oila valittiin asukastilaisuuden puheenjohtajaksi.

4 Pohjois-osien yleiskaavan käynnistys

Selvitysvaihe, jossa katsotaan Nuuksiota lukuunottamatta koko yleiskaavaa ja sen yhteisvaikutuksia. Kehotetaan siis tekemään yleisselvitys alueesta sekä ehdotus siitä, miten aikataulutetaan ja organisoidaan jatko. Vaihe on pakollinen, jotta ELY joskus hyväksyisi jotain alueelle.

Selvitys itsessään on ok koko Pohjois-Espoossa. Tässä ehdotuksestani saatiin PJ:n päätösesitykseen merkintä, että aikataulutuksessa ja organisoinnissa tulee priorisoida Kalajärven alueen osayleiskaavaa. Tämä on järkevää, koska Kalajärvellä on jo paljon asukkaita jotka kärsivät alueen epävarmasta asemasta.

6 Lommila

Toisin kuin kaupan edustajat aikanaan lobatessaan kirkkain silmin väittivät, päivittäistavarakaupan rajaus ei juuri edes hidastanut suunnittelua. Toisaalta infossa tuli myös taas kerran selväksi, että kauniit puheet tilaa vievästä kaupasta ovat puhdasta kukkua: konsepti on edelleen valtava ostoskeskus, jonka kokonaispinta-alasta 49% on tavallista pientä kauppaa, ja se toinen puoli sisältää sisustustavaratalot ja anttilat. Käytännössä aidolle tilaa vievälle kaupalle ei juuri jää neliöitä.

ELY oli lausunnossaan edelleen erittäin kriittinen ja erityisesti laskelmat siitä, miten Lommila vie käytännössä kaiken Espoon keskuksen liiketilatarpeesta oli aika järkyttävää luettavaa. Laskelmat oli myös tehty olettaen, että myös jo hylätyt kaavat toteutuvat pian.

Lommilassa ainut looginen vaihtoehto oli esittää palautusta tai hylkäystä, koska päivittäistavarakaupan rajaus ei muuttanut konseptia mitenkään. Tästä tuli toki mutinaa, koska kaavamuutos oli valtuuston päätöksen mukainen, mutta yhtä lailla mutinaa olisi tullut valtuustossa jos nyt olisi kaava päästetty yksimielisesti läpi. Tässä Tiina Elon kuvaus äänestyksestä:

”Kaupunkisuunnittelulautakunta äänesti Lommilasta. Vihreiden palautus hävisi 8-5 ja sen jälkeen esitettiin kh:lle että kaavan hylkäämistä, hävittiin 9-4. Vihreiden lisäksi hylkäystä kannattivat Paula Pöntynen (sit) ja Suvi Karhu (ps). Seppo Salo (kesk) oli palautusesityksessä mukana.Valtuustohan palautti kaavan siten, että päivittäistavarakaupan määrä on rajattava 4000 k-m2. Silloin kaupan keskusliikkeet vastustivat tätä kiivaasti, koska se ei mahdollistaisi Citymarkettia ja Prismaa.Lopputulos on, että kaupan keskusliikkeet ovat pienentäneet hypereiden ruokaosastoja vaatimuksen mukaisesti, mutta konsepti on ihan sama: Valtava kauppakeskus, josta todetaan mm. että vetovoimaisimmat vapaa-ajan ja muotikaupan myymälät asettuvat Lommilaan, jossa kokonaistarjonta on riittävän laajaa. Että sellaista tilaa vievää kauppaa.

Ja sitten väitetään, ettei tällä ole vaikutusta Espoon asemanseudun kauppakeskusten vetovoimaan.”

7. Kilo, Nihtisilta

Esityksen mukaan.

8 Kilo, Karamalmi

Päätösehdotuksessa oli jo linjattu, että ulkovarastointi tulee aidata. Hennan ehdotuksesta lisättiin merkintä, että aidan tulee toimia näköesteenä.

9 Olari, Kuitinmäki

Esityksen mukaan nähtäville. Kuitinmäen rapistuvan ostarin alueelle kaavoitetaan lisää asumista. Tässä kohdassa keskusteltiin yllättävän pitkään harrastetiloista joita kuulemma on purettavassa ja muuten tyhjillään olevassa vanhassa pääkonttorissa. Kannatusta harrastetiloille löytyi liki joka ryhmästä, joskin ne tuskin tähän kaavaan tulevat.

10 Kaavoituksen työohjelman 2013 seuranta

Käytiin läpi tämän hetken tilanne ja se, miten on pysytty aikataulussa. Kaavoituksen työohjelma-kirjasessa näkyy mitä on tulossa seuraavan vuoden aikana lautakuntaan. Mukana kaava, joka on ollut 10 vuotta suunnittelupöydällä koska se ei ole kiireellinen (rakentamattoman tontin muutos kerrostalokortteliksi Espoon keskuksessa).

Pyöräilyn kehittämisohjelma tulee käsittelyyn elokuussa, ja kysyin mitä reunakiviasialle voi tehdä. Nykyinen reunakivi on pyöräilyn kannalta kammottava, itsekin pelkään pyöräni puolesta jokaisella suojatiellä. Ongelmana on sovittaa yhteen eri esteettömyysvaatimukset, sokeille kun pitää olla jokin keino viestiä ajotien reunasta.

Tekninen keskus on tässä asiassa haluton etsimään ratkaisua, paras kompromissi oli kuulemma vähän tarkemmin määritelty reunakivi. Sain kokouksen jälkeen Stefan Ahlmanilta (RKP) vinkin Helsingin puolella tehdystä ”Esteetön katutila” tms-selvityksestä, jonka avulla siellä reunakivet on saatu ruotuun. Tästä otan vinkkejä vastaan jos jollakulla on tarkempaa tietoa.