Tämänpäiväisen lautakunnan isoin asia, myös kerrosneliöissä, oli Vermon alueen hyväksyminen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Alla minun ja Risto Nevanlinnan tilalla kokouksessa olleen Henna Partasen kokousraportti.
Infossa käytiin läpi Espoon puurakentamisen edistämisohjelmaa ja meille esiteltiin mm. puurakentamisen elementtitaloja ja niiden turvallisuutta.

3. Vermontie

Hyväksyttiin eteenpäin kaupunginhallitukselle. Tehtiin päätösehdotukseen joitain lisäyksiä, joissa korostettiin keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä kaupungin ja rakennuttajan välillä myös rakennusvaiheessa, kiirehdittiin mahdollisen sukkulabussilinjan ja yhteiskäyttöparkkipaikkojen käyttöönottoa sekä kehotettiin huomioimaan alkuperäisen Eko-Vermo-idean kestävän kehityksen tavoitteet.
Alueella on kunnianhimoisia suunnitelmia mm. asuntojen lämmityksen järjestämisen suhteen, mutta näitä ei voi eikä kannata määrätä kaavassa, mistä syystä tavoitteena on jatkaa toteutukseen asti läheisessä yhteistyössä maanomistajien ja rakennuttajien kanssa.
Alueen kokonaiskerrosneliömetrit olivat  227 180 eli liki nykyinen kaavoituksen vuositavoite – jota tosin ollaan nyt nostamassa.

Asemakaavalla mahdollistetaan tiiviin asuinkerrostaloalueen, koulun, päiväkodin, kaupan palveluiden, ratsastuskeskuksen ja puistojen sekä Vermontien rakentaminen keskeiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien viereen.

Monikonpuron uomaa ollaan siirtämässä, mutta siitä on tarkoitus tehdä alueen halki menevä vesiaihe ja hulevesien keräysuoma. Siitä on tehty virtausmallinnus tulvien ehkäisemiseksi ja rakennustyöt tulee tehdä kuivatyönä, jotta puron eliöstölle ei aiheutettaisi niin paljon haittaa.

Raide-Jokerille on varaus. Neljässä korttelissa on asemakaavamerkintä, jossa sanotaan: ”Rakennusten tulee arkkitehtuuriin sovitettuna hyödyntää aktiivista tai passiivista aurinkoenergiaa ja pääosa kattolappeista tulee suunnata aurinkoisiin ilmansuuntiin idän ja lännen välille.”

Vanhan radioasemarakennuksen rakennushistoriaa on selvitetty, rakennukselle ei ole osoitettu suojelumerkintää. Hirsirakennuksena sen siirtäminen toiseen paikkaan on mahdollista.

4. Tuuliniitty II

Kaava jätettiin pöydälle. Se on menossa nähtäville, mutta on ollut jo linjattavana ja esittelyssä lautakunnassa aikaisemmin.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentaminen. Alueelle osoitetaan asuntorakentamista, joka sopeutuu niin Tapiolan puutarhakaupungin miljööseen kuin kehittyvään keskustavyöhykkeeseen. Tuuliniityn alueesta suunnitellaan edustava puurakentamisen kokonaisuus.

Isoin keskustelu käytiin alueen reunaan suunnitelluista rivitaloista. Lautakunta oli aiemmin linjannut, että alueen kokonaistehoa olisi hyvä vähän nostaa koska nyt ollaan metroaseman päällä. Tehot oli lisätty kaavasta ulosrajatun tennispuiston kohdalle, josta ei ole tällä hetkellä edes havainnekuvia. Näistä halutaan lisätietoa seuraavaan lautakuntaan, johon mennessä pohditaan myös rivitalojen kohtaloa. Vaikka nyt käsitellään tennispuiston ulkopuolista osaa, aluetta on arvioitava kokonaisuutena, koska valtaosa uudisrakentamisesta on suunniteltu tennispuiston päälle.

Henna Partanen nosti esiin ongelman siinä, että kaavoitamme nyt metroaseman päälle ja siihen rivitalot ovat melko tehoton valinta. Esittelijät kävivät läpi tehtyjen ratkaisujen pohjaa, ja sinänsä kokonaisuus on kyllä harkittu. Alueella voidaan puoltaa Tapiolan perinteillä niin kerros- kuin rivitaloratkaisuakin (Tapiolassa on paljon sekoitettu korkeaa ja matalaa, mutta viereinen alue on pelkkiä kerrostaloja). Tätäkin vielä pohditaan pöydälläolon aikana. Puhetta oli mm. rivitalojen autopaikkojen osittaisesta siirrosta viereisen talon parkkihalliin pihatilan siistimiseksi sekä talojen mahdollisesta korottamisesta ja päällekkäisen rakentamisen sallimista (jolloin niistä tulisi käytännössä pienkerrostaloja).

On hyvä, että on saatu pidettyä mukana autottomille suunniteltu asuinrakennus – reunaan sijoittuva 12-kerroksinen puukerrostalo – aivan kaupungin keskustassa, sillä tavallisilla parkkinormeilla metron viereen ei käytännössä olisi voitu rakentaa näin montaa asuntoa.

Alueelle suunniteltiin skeittipuistoa, mikä on tervetullut kaupunkia elävöittävä lisä Tapiolaan. Skeittipuisto on nyt poistettu, mutta Henna Partasen tiedusteltua asiaa saatiin sille suhteellisen hyvät perustelut: virastossa on kartoitettu skeittipuistojen paikkoja ja suhteellisen lähellä on jo parikin skeittipuistoa (joskin näistä Urheilupuisto alkaa olla jo vähän kaukana).

5. Haukilahti

Esityksen mukaan. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on poistaa asuntojen lukumäärää koskeva kaavamääräys ja mahdollistaa tontin jakaminen. Alueen rakennusoikeuteen ja kerroslukuun ei esitetä muutoksia.

6. Laaksolahti

Esityksen mukaan. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus asuntola-, toimitila- ja palvelurakennusten korttelialueesta  asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa palveluasuntoja.

7. Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti

Käytiin erittäin hyvää keskustelua rahoituksesta, kaavataloudesta ja siitä, miten kaavoituksella voisi paremmin rahoittaa esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja.

Kirsi Louhelainen nosti omassa puheenvuorossaan esiin mm. sen, että nykyisellään rahat ohjataan liian suoraviivaisesti saman alueen infraan ja ylipäänsä infrarakentamiseen.
Budjetissa eri siilot ja totutut käytännöt taas estävät sen, että voitaisiin kehittää myös alueen palveluja samasta kassasta kuin infrastruktuuria.

Samoin tuotto-panossuhdetta ei ole mietitty riittävästi eikä sitä, miten voitaisiin esim. maan hankkimisella ja myynnillä saada kaupungin kassaan lisätuloja.

Lisäksi taseyksikkö-ajattelu heikentää mahdollisuuksia kehittää alueita tasapuolisesti: olisi fiksumpaa subventoida vaikkapa edullisempien alueiden infrarakentamista kalliimpien alueiden maankäyttömaksuilla. Samankokoisen alueen perusinfra ja esim. koulurakennus kun maksaa joka tapauksessa saman verran.

8. Vastine

Läpi ehdotuksen mukaan. Kyseessä on oikaisuvaatimus menettelytapavirheestä, joka koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisen ja uudelleenvalitsemisen jälkeisen kokouksen koollekutsumista. Ehdotuksena on, että asia jätetään tutkimatta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen 2.4.2014 § 29 ja § 38 osalta muutosta kokouksen tekemiin päätöksiin. Perusteluina se, että kaupunginhallitus vastaa johtosäännön mukaan valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja kaupunginhallitus ei ollut tehnyt valtuuston 24.3.2014 tekemän päätöksen täytäntöönpanoa, minkä johdosta kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen ja uuden lautakunnan valinta eivät ole olleet täytäntöönpanokelpoisia eivätkä lainvoimaisia.

Kaupungin lakimiehiltä oli varmistettu ennen kokousta, että päätös on lainvoimainen valtuuston päätöksestä eteenpäin, eikä sen tarvitse odottaa kh:n muodollista täytäntöönpanoa.

Lautakunnan erottaminen ja uudelleenvalinta tehtiin alkuvuodesta, kun oltiin todettu että Maria Taipale (PS) on esteellinen lautakuntatyöhön koska hän on töissä kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

9. Päätöksiä ja kirjelmiä

Esityksen mukaan.

 

ELY -keskus valitti valtuuston päätöksestä 10.6.2013 § 99 hyväksyä Gobbackan asemakaava, kortteli- ,katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet Perusmäen kaupunginosassa, alue 712600. Ja nyt Helsingin hallinto- oikeus on päätöksellään (11.6.2014) kumonnut valtuuston päätöksen. Tässä taas yksi Pohjois-Espoon kaava, joka on kaatumassa vanhentuneen yleiskaavan vuoksi.

Toisena perusteluna hallinto-oikeus toteaa, että kaavaselostuksessa ei ole tarkasteltu alueen liittymistä pitempimatkaista liikennettä välittävään maantieverkkoon eikä esitetty parannustoimenpiteitä maantieverkolle kaavan vaikutusalueella. Lisäksi vedotaan menettelytapavirheeseen. Kaava olisi pitänyt erään korttelin rakennusoikeuden korottamisen jälkeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaupunki on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen.