Syyskauden ensimmäinen kaupunkisuunnittelulautakunta käynnistyi kevyellä listalla mutta pitkällä keskustelulla. Varsinaisia asioita oli vain kolme ja näistäkin vain yksi päätösasia: lausunto hallinto-oikeudelle.

Infossa käytiin läpi Vermon kaavaa, Palokärjen aluetta Lintuvaarassa sekä Otaniemen kaavoituksen tilannekatsausta. Lisäksi Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri esitteli kampusalueen visioita Aalto-yliopiston näkökulmasta.

Vermon kaava on käynyt läpi ison myllyn ja on nyt viimeistä silausta vaille valmis. Kaava näyttää jo nyt monella tapaa hyvältä ja sen 250 000 kerrosneliömetriä kattavat Espoon koko vuosittaisen kaavatavoitteen – tavoitetta on tosin juuri nostettu 312 500 kerrosneliömetriin. Lautakunnan aiempia tavoitteita on otettu hyvin huomioon ja tavoitteena on viihtyisä, ekologinen ja tiivis alue lähellä Leppävaaran palveluja.
Viimeistä viilattavaa on vielä joissain kaavamääräyksissä. Alue on höttöä joka pitää nostaa maantäytöillä useita metrejä nykyisestä korkeudesta, mutta rakennusten lattiakorkoa eli pohjatason korkeutta määrittelevä määräys ei ole tällä hetkellä yksiselitteinen vaan voi tulkintatavasta riippuen heittää metrin. Rakennuttaja ei varmasti halua ottaa riskiä muuttuvista tulkinnoista, joten tämä tulee vielä korjata. Samoin alueelle kaavailtujen yhteiskäyttöautojen aikaansaamista paikoitusvähennyksistä ei oltu kuulemma päästy sopuun, mutta niistä voi vielä rakennuslupavaiheessa erikseen sopia. Jos ne voi sopia siinä vaiheessa, ne voi varmasti sopia jo nyt. Näin rakennuttaja tietää ennakkoon paljonko pitää varautua rakentamaan.
Hupaisaa oli, että kaavassa erikseen vielä mainittiin että rakennuksissa sallitaan ulkoverhoilussa ja katolla paikalliset energiantuotantomenetelmät. Niitä ei ole missään kielletty, mutta näin ilmeisesti varmistetaan ettei rakennusvalvonnasta tule kieltoa.

Palokärjen pienteollisuusaluetta Lintuvaarassa haluaisivat maanomistajat muuttaa asumiskäyttöön. Alustavissa suunnitelmissa on vielä viilattavaa ja huolestuttavaa oli, että alueella oleva 150 bändin treenikämppä sekä paljon edullista pienteollisuustilaa menisi tässä kaavaehdotuksessa jyrän alle. Mittakaavaa ja massiivisia kansipaikoitusratkaisuja jouduttaneen vielä miettimään. Sinänsä Kyyhkysmäen viereinen alue on asuinrakentamiselle hyvä paikka.

3. Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Puustellinmäen asemakaavan, alue 110513 hyväksymispäätöstä

Esityksen mukaan.

Valittaja esitti kaavamuutoksen hylkäämistä teknisistä syistä (mm. muistutusta koskeva kirje on tullut samassa kuoressa asemakaavan hyväksymistä koskevan kirjeen kanssa) muttei vastusta Mestarintunnelin päälle kaavassa osoitettua rakentamista. Päätösesityksessä valitus hylätään lakiin perustumattomana.

4. Kokouksessa kuultavat selostukset

Lautakunnalle annettiin tilannekatsaus Länsimetron jatkeesta sekä esitys metron jatkopäätöksen vaikutuksista kaavoitukseen. Jälkimmäinen oli mittava katsaus väestörakenteeseen ja masu- eli maankäytön suunnittelusopimuksen tavoitteisiin. Pääpointit ovat, että kaavoituksessa määrät tulevat keskittymään vastaisuudessakin metron ja junaradan varteen, poikittaisliikennettä tulisi potkia käyntiin myös julkisen liikenteen puolella ja olemassaolevia, hyvin saavutettavia vyöhykkeitä (ns. savu-vyöhykkeet) tulisi tiivistää. Nyt on kartoitettu, missä on eniten tiivistämispotentiaalia (eli suhteellisesti harvaa asutusta hyvien yhteyksien äärellä) ja seuraavaksi pitäisi katsoa minne tiivistämistä voisi viedä sekä miettiä yhteistyötä ja houkuttimia maanomistajille, asukkaille ja taloyhtiöille.
Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava etenee, mutta määrällisesti se ei tule ratkomaan kasvaneita kaavoitustavoitteita.

5. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lautakuntasopimus

Kävimme keskustelun lautakuntasopimuksesta, jota on lykätty osin kaavoitusohjelman viilauksen ja lautakunnan uudelleenvalinnan vuoksi. Kokouksessa ei hyväksytty lautakuntasopimusta, vaan käytiin keskustellen läpi siihen tulevia asioita. Ajatuksena on, että se ohjaa lautakunnan työtä periaatetasolla loppukauden ajan. Sopimus ei ole varsinainen päätösasia vaan valmis yhteenvetona tehty sopimus allekirjoitetaan erikseen.

Keskustelussa eri tahoilta nostettiin esiin mm. kaavoitusprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista, jota lämpimästi kannatan. Itse nostin esiin, että prosesseja yksinkertaistaessa helpointa olisi lisätä myös keskustelua maanomistajien tai rakennuttajien sekä viranomaisten välillä. Virastossakin tunnustetaan, että monet toimintatavat ovat ikiaikaisia ja sementoituneita, mutta he pyrkivät sitä nyt reippaasti uudistamaan.

Muita esiin nostamiamme asioita olivat huomion kiinnittäminen viihtyisään ja laadukkaaseen asuinympäristöön sekä viheralueisiin ja niiden saavutettavuuteen, kävely-ympäristön parantamiseen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Samoin kaupunkikeskusten omaleimaisuuden kehittämisen sekä kaupunkirakenteen tiivistämisen (uusien avauksien sijaan) tulee olla tällä kaudella keskeistä. Lisärakentamisen ja -kaavoituksen esteitä voisi purkaa ja yhteistyötä lisätä juuri näissä tiivistämiskohteissa, esimerkiksi sopivilla kerros- tai omakotitaloalueilla. Monipuolisuuden tulee tarkoittaa myös eri kokoisia asuntoja, yksiöiden määrän lisäämistä ja pientaloissa myös kaupunkirakenteeseen sopivaa tiiviimpää pientalorakentamista.