Infotilaisuus oli pitkä ja itse kokous aloitettiin vasta seitsemältä. Info olikin ristitty miniseminaariksi, ja käytiin läpi iso lista asioita.

Aluksi käytiin läpi lautakunnan listalla olevat Tapiolan ja Saunalahden kaavat.
Sitten käytiin läpi Otaniemi-Keilaniemi-alueen tilannetta. Keväisen seminaarin perusteella pj on kirjoittanut alueen kehittämisen teesit, jotka sinänsä ovat kunnianhimoisia ja hyviä. Erityisesti nostettiin esille ongelmat kokonaiskuvan hallinnassa. Huolestuin hieman kun virkamiehet kertoivat, että maanomistajat ovat nyt tekemässä kokonaissuunnitelmaa. Kysyin KSK:n osallisuudesta, ja kaupunkisuunnittelukeskus on kuulemma aktiivisesti mukana. Tämä on tarpeen.

Pyöräilyn edistämisohjelma oli nyt saatavilla ja siitä käytiin vielä lyhyt keskustelu. Seppo Salo (kesk) korosti edelleen lyhyiden matkojen tärkeyttä. KSK:n Markku Antinoja vastasi, että teknisellä keskuksella on tarkemmat suunnitelmat näistä lyhyistä matkoista joten sitä ei ole otettu niin suurella painolla mukaan. Asiaan kiinnitetään kuitenkin huomiota. Palaan tähän paperiin vielä myöhemmin.

Kysyin, missä vaiheessa ohjelma saadaan budjettiin. Asian pitäisi kuulemma olla teknisellä keskuksella tiedossa. Se ei sellaisenaan vielä lupaa mitään.

Kaavoitusohjelman 2014-2017 alustavassa sisältöinfossa kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen esitteli ensin prosessia. Osalle väestä – myös itselleni – tuli hieman yllätyksenä, että juuri tämän tilaisuuden tulisi tarjota evästyksiä ohjelman pohjaksi. Suuria linjauksia lautakunnassa ei nyt esitetty, tähän varmasti palataan vielä.

Uusi yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio esitteli suunnitelmiaan. Esitys oli ainakin tavanomaisesta poikkeava ja horroksesta herättelevä myös esitystavaltaan, ja monin osin kuulosti hyvältä. Kaunio siis haluaisi uudistaa prosessia siten, että kaavat eivät olisi aivan niin sitovia kuin aikaisemmin (esimerkiksi kerroskorkeuksien suhteen). Se, miten tämä käytännössä toteutuu, on vielä hieman hämärän peitossa: mahdollisesti jonkin epävirallisen ”välikaavan” avulla. Itse yleiskaavaahan sitoo aika tiukasti laki.

Tässä menetelmässä voi olla sekä hyviä että huonoja seurauksia: kuten Tiina Elo Facebookissa totesi, viheryhteyksille ei välttämättä tee hyvää se, että kaava joustaa. Espoossa kun yhteyksien säilyttäminen on ollut perinteisesti kovan työn takana. Toisaalta, jos tietyt asiat saadaan sovittua ja rajattua, pieni lieka kaavoituksessa voisi olla hyvästä. En ole ikinä ymmärtänyt, mitä etua saadaan vaikkapa omakotialueen ulkoasun pilkuntarkalla määräämisellä. (Toisaalta paikoin tarkempi ohjeistus on ollut mielestäni tarpeen. Kyse on myös siis siitä, mitä pitää niin tärkeänä, että se kannattaa säännellä.)

Mielenkiintoisia esitykseen liittyviä asioita (kuvaukset ovat tulkintojani, joten voin olla hieman hakoteillä) ovat mm.
– ”Urban Memo” eli kaupunkikuvaan ja laatuun liittyvä muistilista. Ideana on ilmeisesti liittää tähän listaan haluttuja kaupunkikuvan piirteitä, jolloin nämä voidaan helpommin ja automaattisemmin ottaa huomioon suunnittelussa.
– Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Näitä on Suomessa monilla kaupungeilla, mm. Helsingillä, Oululla, Kirkkonummella, Lahdella ja Jyväskylällä. Suomessa on olemassa valtakunnallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Apoli (http://www.apoli.fi/) jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota kaupunkirakenteen laatuun, kulttuuriperintöön ja hyvään ympäristöön.
– ”Espoon kerrokset” (Kaunion sanoin ”Espoon layerit”). Näihin kuuluisi (ainakin?) kolme kerrosta: viherkerros, asumisen kerros ja elinkeinopolitiikan kerros. Viherkerrokseen kuuluisivat mm. viherkäytävät ja ajatuksena oli tarkastella näitä sekä erikseen että yhdessä. Keskustelua varmaan syntyy siitä, mikä on sopiva tasapainotila (tasapainotus oli yksi perustelu näille layereille). Vaan saisiko näillä perustein viherkaavaa vihdoin liikkeelle?

Kaunio kannattaa myös sitä, että seuraavaksi otetaan tarkastelun alle nykyiset asuinalueet ja niiden tiivistämismahdollisuudet: arkkitehtuuri ja tilankäyttö, maankäyttösopimukset ym. Kannatan ajatusta lämpimästi, meillä ei tällä hetkellä tilaa puutu. Tiivistäminen vain täytyy tehdä järkevästi, ei tasaisesti joka puolella vaan keskuksiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle painottaen.

Muut esitykset keskittyivät mm. kehittämisen painopisteisiin ja  liikennehankkeisiin.

Lisäksi käytiin läpi mittava määrä it-projekteja. Näihin kuuluu

– Tietomallintaminen käyttöön asukastilaisuuksissa, päätöksenteon tukena ja suunnittelussa
– Aluewiki, jonka tavoitteena on kokonaisuuden ja tilannekuvan hallitseminen. Tänne kokoukset, dokumentit ym. olisi koottu alueittain
– Sähköinen asiointi eli asiakaspalvelun kehittäminen ja sähköiset palvelut

Näistä ei ollut vielä tarkempaa tietoa tai priorisointisuunnitelmaa.

Lopulta käytiin läpi Espoon keskuksen suunnitelmia. Keskustan suunnitelmat ovat kehittyneet hyvin. Toivottavasti kaupungintalo ei enää estä alueen kehittämistä. Nyt edetään siten, että auki ovat sekä säilyttäminen että purkaminen eikä valinta vaikuta muuhun kaavaan. Kirkkojärvi on mukana pienenä vaihtoehtona. 

Itse kokouksessa oli kolme asiaa.

3 Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Tapiolan keskus II, alue 210311, pöydälle 12.6.2013 ja 13.8.2013

Kaava hyväksyttiin nyt sellaisenaan. Infossa Antti Mäkinen vielä perusteli taloyhtiön pysäköintiratkaisua. Pidin pienen puheenvuoron, jossa totesin että tämä ei voi olla oletustapa ratkoa vanhojen asuntojen parkkipaikkoja. Tästä ei kuitenkaan kannattanut lähteä vääntämään enempää.

4 Saunalahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Kivenlahden teollisuusalue ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset, alue 420121

Hyväksyttiin kaava yksimielisesti Riston tekemän ja minun kannattamani lisäysesityksen kera. Lisäyksessä pyydetään vielä selvittämään vaihtoehto, jossa viheryhteys on pohjoisosastaan nykyistä suunnitelmaa leveämpi. Tämä johtui osin siitä, että valmistelija sanoi ettei leveämpää kaistaa (joka näytti olevan paremmin yleiskaavan mukainen) oltu tutkittu.

Esittelyssä tutkittiin myös keskeneräisen liito-oravaselvityksen havaintoja. Alueen länsipuolella on iso liito-oravakeskittymä ja siitä näkee myös kuinka oravien esiintymät vaihtelevat vuosittain eri alueilla. Ko. kaava-alue ei asiantuntijan mukaan ollut kuitenkaan olennainen (eli liittynyt vahvasti tuohon länsipuoliseen yhdyskuntaan).

5 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti I/2013

Merkittiin tiedoksi lautakunnan seurantaraportti ja mm. tuloskorttiin merkittyjä seurantaraportteja. Toivon, että ensi vuonna kestävä kehitys-kohdassa tuloskortin tavoitteissa ei lue ”pientalojen kaavoitusta vauhditetaan.”

Kohdasta keskusteltiin pitkään. Kysymyksiä herätti myös yhden viran vaihtaminen arkkitehdiksi (viran ”siirto” oli tarpeen koska uusia virkoja ei saa perustaa ja tämä ei vaikuta muuten budjettiin).  ja Kysyin tarkennusta vielä pj:n lisäykseen, jossa arkkitehdin viran painopisteeksi asetetaan Pohjois-Espoon pientaloasutuksen vauhdittaminen. Pohjois-Espoossa tarvitaan ilmeisesti lisäkäsiä, mutta tämä ei kuitenkaan tule olemaan arkkitehdin ainut tehtävä.