Lautakunnassa lista oli kevyehkö, mutta sisälsi pari painavaa asiaa eli pyöräilyn edistämisohjelman sekä lautakuntasopimuksen evästyskeskustelun.

Infossa käytiin läpi taas Espoonlahden Lippulaivan laajennusta ja sen viereen suunniteltuja asuinkortteleita.

Asuinkortteleissa on osin mielenkiintoisia ratkaisuja. Suurkorttelin sisällä on hauskanoloinen pientalonauha ja puistoalue. Ongelma on suurkortteli, joka on usein todettu hankalaksi kaupunkikuvallisesti. Tähän ollaan kuitenkin kiinnittämässä huomiota, toivottavasti julkisivusta tulee miellyttävä. Viime esittelyn jälkeen osa parkeista oli siirretty kulmaan sovitettuun parkkihalliin. Maaperä ei anna myöten maanalaiselle paikoitukselle ja koko pihaakaan ei kannata painaa kannen alle. Nyt esitelty kansiratkaisu rajautui ulko- ja sisäkorttelin väliin sisäpuiston eteläpuolelle mikä tekee siitä vähemmän hankalan mm. jalankulun kannalta.

Lippulaivassa on ongelmia kävelyn ja pyöräillyn sovittamisessa alueelle. Mäkeen tehtävä rakennus tarkoittaa 8 metrin pudotusta puolelta toiselle, mikä tekee siirtymistä hankalia. Toistaiseksi myöskään pyöräparkkeja ei ole mietitty.

Saimme myös nähdä Suvikummun alueelle, Merituulentien varteen tulevan talon suunnitelmia. Oli erittäin hyvä nähdä alueen toteutushistoria: lautakunta oli pistänyt parkit jo kertaalleen uudelleen mietintään, mutta maaperän ongelmien (pohjavesi on metrin syvyydellä maanpinnasta ja parkkialueella on erittäin huono, savinen maaperä) vuoksi maan alle tai kannen alle laitto ei toimi. Kysyin, voisiko normia lieventää vielä nykyisestä ja esim. vaiheistaa jolloin parkkeja saa tarpeen mukaan. Talorivi tulee nykyisen kasvihuoneen kohdalle ja vaatii suojellun punaisen mökin siirtämistä. Maanomistaja neuvottelee sijoituspaikasta museoviraston kanssa kun rakentamispäätös tehdään.

Lisäksi käytiin läpi kaavan valmisteluprosessia ja valmistelijan vastuuta. Valmistelija on kaavakäsittelyssä eräänlainen projektipäällikkö, joka tarkistaa listatekstit ja materiaalit ja pitää huolen prosessin kulusta. Lopuksi yleiskaavapäällikkö esitteli vielä tarkemmin aiemmin mainitsemaansa ajatusta ”kerroksellisuudesta” eli siitä, että tarkastelisimme kaupungin eri toimintoja eri karttoina. Eräs näistä kerroksista olisi viherkerros, joka olisi hyvä lähtölaukaus viherkaavalle ja auttaisi myös nopeuttamaan kaavavalmisteluja. Näin ei tarvitsisi venyttää kaavavalmistelua sillä, että joka kaavassa mietittäisiin aina viheryhteydet uusiksi. Kerrosajattelu ei toki koske vain viheralueita.

Pyöräilyn edistämisohjelma

Itse kokouksessa hyväksyttiin ensimmäsenä asiana pyöräilyn edistämisohjelma. Ohjelma hyväksyttiin ohjeellisena noudatettavaksi maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Lisäksi päätöksessä esitetään kaupunginhallitukselle, että kaupunki allekirjoittaa ns. Brysselin sopimuksen. Tämä evästys lähti tarkennuksella, että tavoitteena on pyöräilyn 15% kulkutapaosuuteen pääsy vuoteen 2024 mennessä eli kymmenessä vuodessa: itse Brysselin sopimus, jossa aikaraja on määritelty vuoteen 2020 kun on jo muutaman vuoden ikäinen ja kuusi vuotta on jo melko tiukka aika tälle. (Juridisestihan tästä ei joutuisi vastuuseen, ja sen ovat allekirjoittaneet myös kaupungit joissa pyöräilyn osuus on jo allekirjoitushetkellä ollut suurempi: osoittaa kuitenkin lautakunnaltakin sitoutumista, että tätä käytännön puolta mietittiin vielä keskustelun aikana.) Käytännössä sopimus on yleensä joko kaupunginjohtaja allekirjoittanut tai se on hyväksytty ylimmässä päättävässä elimessä (Espoossa valtuusto). Kaupunginhallitus siis käytännössä käsittelyssään joko lähettää sopimuksen allekirjoitettavaksi tai toteaa tämän tapahtuneen.

Ohjelman toimenpiteisiin tehtiin muutamia lisäyksiä ja lisäksi velvoitettiin raportoimaan lautakunnalle ohjelman toteutumisesta ja kustannuksista lautakunnan kauden aikana. Itse toimenpideohjelman tärkeimpiin lisäyksiin kuului

Toimenpide 9: Lisätään välittömänä toimenpiteenä Espoon käyttämien tyyppipiirustusten päivittäminen vastaamaan HSL:n määritelmiä ja muuttuvia valtakunnallisia ohjeita hyödyntäen parhaita eurooppalaisia käytäntöjä.

Lisäksi lautakunnassa paljon puhuttanut lyhyiden matkojen, turvallisuuden ja koulumatkojen vähäinen maininta ohjelmassa kirjattiin seuraavalla lisäyksellä:

Toimenpide 13: Tavoitteena on taata turvalliset ja houkuttelevat pyöräilyreitit ja hyvät pyöräpysäköinnin paikat aluekeskuksissa näissä ja muualla Espoossa olevien nykyisten ja uusien ”kylien” sisällä, erityisesti koululaisille ja lähipalvelujen asioinnissa

Hankalin asia tulee olemaan resurssointi. Nyt päätösesityksessäkin on tähdennetty, että määrärahat kohdennetaan toimenpiteisiin ja tarvittavat henkilöresurssit hoidetaan olemassa olevien henkilöiden tehtävien uudelleenjärjestelyllä sekä arvioimalla uusien henkilöiden tehtäväkuvia, kun vakansseja täytetään. Tällä päästään alkuun, mutta myös uutta virkaa pitää aktiivisesti esittää.

Tehdyt lisäykset olivat kaikki hyviä ja nostivat mielestäni itsessään jo erinomaisen työn hyödyllisyyttä entisestään. Paperista ehdittiin keskustella moneen otteeseen ja keskustelujen henki oli hyvä ja toi varmasti lisää evästystä myös toteutukseen.

Lasihytinrinne

Lasihytinrinteen eli Vanttilan kaava meni viikoksi pöydälle, jotta materiaaliin lisättäisiin kevyen liikenteen selvitykset. Tämä tuntui lopulta vähän turhaltakin, koska asiaa korostettiin jo keskustleun perusteella muokatussa päätösesityksessäja todellista vaikutusta viikon aikana tuskin saadaan. Toisaalta materiaaliin saadaan evästykseksi kokonaissuunnitelma pyöräilystä ja jalankulusta kaava-alueen ulkopuolella, mikä ehkä auttaa ajoittamaan näiden toteuttamista.

Alueelle on tulossa supermarket ja pieni ostari. Itse kaava on monella tapaa tarpeellinen, koska alueella on huutava pula kaupoista. Pidän ongelmallisena, että kyseessä on autoiluun perustuva laatikkomarketti – tämä on toki käytännöllistä pientaloalueella, ja sitä voidaan kevyen liikenteen ratkaisuilla sekä aika pitkälle mietityillä kaavamääräyksillä hieman helpottaa, mutta se ei pitkällä tähtäimellä edistä keskustan kehittymistä. Alueella on kuitenkin paljon haasteita suojeltujen rakennusympäristöjen, joenvarren ja teollisuusalueiden muodossa, joten tämä on ehkä paras mihin päästään. Laatikkomarketin kuoletusaika lienee kymmenisen vuotta, joten jos teollisuusaluetta lähdetään aikanaan muuttamaan asuinkäyttöön, voitaneen uudelleen arvioida alueen palveluiden toteuttamistapa.

Investointiohjelma

Investointiohjelma meni keskusteluitta. Tulossa on ainakin uusi tulostin.

Lautakuntasopimuksen evästyskeskustelu

Lopuksi käytiin evästyskeskustelua lautakuntasopimuksen pohjaksi. Keskustelu oli pääosin hyvää ja nostot järkeviä. Jossain välissä keskustelu tosin kääntyi hieman kummalliseksi vastakkainasetteluksi, kun vaikkapa kestävään kehitykseen liittyvät ratkaisut esitettiin vastakkaisina liike-elämän kehittymiselle ja riittävälle asuntokaavoitukselle. Tiina Elo piti lopuksi erittäin fiksun ja kokoavan puheenvuoron, jossa hän muistutti, että nämä asiat eivät ole millään tapaa erillisiä saati vastakkaisia. Onneksi moni muukin oli asian tajunnut: tiivis, ekologisesti kestävä ja viheryhteydet säästävä kaupunkirakenne on myös kaavataloudellisest järkevä ja liiketaloudellisesti houkutteleva.