Kevään vika kaupunginhallitus pidettiin 16.6.2014. Muun muassa jätimme Högnäsin hankalan kaavan pöydälle ja päätimme maankäytöstä ja kiinteistökaupoista Tapiolan keskuksessa ja Niittykummun metroasemalla. Kokouksessa tuotiin pöydälle ylimääräinen asia: erityinen kuntajakoselvitys. Kyse on siis ns. metropolikaupunki-selvityksestä, jossa on esitetty pääkaupunkiseudun (sekä Sipoon ja eteläisen Tuusulan) kuntaliitosta. Kuten arvata saattaa, Espoo on suhtautunut selvitykseen penseästi.

En itsekään usko, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos on realistinen tapa kehittää seudun rakenteita ja päätöksentekoa. Miksi? Kahdesta syystä:

1) Metropolialueen ongelmat eivät rajoitu vain pääkaupunkiseudulle, vaan yhteistä päätöksentekoa tarvitaan nimenomaan laajemmalla alueella – siksi metropolihallinto.

2) Vastentahtoisesti liitoksiin suhtautuvat kunnat rimpuilevat epäilemättä vastaan viimeiseen asti, jolloin oikeaan kehitystyöhön ei välttämättä pitkään aikaan päästäisi. Lopputuloksena pahimmillaan epäonnistunut fuusio ja tulehtunut tilanne, ei suinkaan se dynaaminen uusi kaupunki, johon liitoksella pyrittäisiin.

Unohtamatta toki poikkeuksellisen suureen fuusioon liittyviä muita riskejä sekä kysymyksiä siitä, miten suomalaiseen kuntademokratiaan istuisi tuollainen jättikunta ja miten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paikallistasolla turvattaisiin.

Olen kuitenkin pitänyt tärkeänä sitä, että erilaisiin vaihtoehtoihin suhtaudutaan avoimin mielin ja vähintäänkin asiallisesti. Kun selvityksiä kerran tehdään, tehdään ne sitten kunnolla, jotta päätökset rakenteiden muuttamisesta voidaan tehdä kattavien tietojen valossa, eikä fiilispohjalta.

Nyt kuitenkin eteemme tuotiin päätösesitys, joka alkuperäisessä muodossaan kuului seuraavasti: “Kaupunginhallitus toteaa, että Espoo pidättäytyy osallistumasta erityiseen kuntajakoselvitykseen liittyvän yhdistymissopimuksen laatimiseen, koska se olisi vastoin valtuuston aiemmin päättämiä linjauksia. Kaupunki kuitenkin toimittaa selvittäjien mahdollisesti pyytämät selvitystehtävään liittyvät asiakirjat ja muun aineiston normaalisti.”

Olin esityksestä hieman häkeltynyt.

Ei ole minun nähdäkseni asukkaiden edun mukaista, että Espoo jättäytyisi pois laatimasta itseään koskevaa yhdistymissopimusta. Sopimus tuotaneen jossain vaiheessa joka tapauksessa valtuuston päätettäväksi ja mikäli valtuusto päättää hylätä sopimuksen, kunnalliseen kansanäänestykseen, kuten kuntarakennelain 16 § mahdollistaa. Valtuuston aiempien kannanottojen perusteella voidaan pitää epätodennäköisenä, että yhdistymissopimus tulisi valtuustossa hyväksytyksi. Silti on tärkeää, että valmisteluvaiheessa myös Espoon näkökulma tulee painokkaasti huomioiduksi, sillä mahdollisen kansanäänestyksen toteutuessa valtuusto ei voi etukäteen ennakoida kuntalaisten äänestyskäyttäytymistä.

Päätösesityksessä viitattiin sen kummemmin täsmentämättä valtuuston aiempiin linjauksiin. Valtuusto on toki monessakin yhteydessä todennut vastustavansa suurkuntaliitosta. Selvitykseen osallistumisen yhteydessä päätimme kuitenkin näin:

[Valtuusto] päättää, että Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 § mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun.

Lisäksi kuntarakennelaki velvoittaa kunnat myös valmistelemaan yhdistysmissopimuksen. Toki valmisteluun osallistumisen muotoa ei laissa täsmennetä, mutta tulkintani mukaan Espoo ei voisi alunperin esitetyllä tavalla kokonaan siitä “pidättäytyä”. Tämän toin kokouksessa esiin.

Neuvottelutauon päätteeksi kaupunginjohtaja muuttikin esitystään siten, että Espoon pidättäytymisen sijaan toteamme vain, että kaupunginjohtaja ei sopimuksen valmisteluun osallistu. Rajalliset aikaresurssit ja lukuisat vireillä olevat selvitykset pakottavat priorisoimaan, sillä joskus pitäisi tätä kaupunkiakin johtaa.

Tämän kanssa myös minä pystyin elämään. Esitin kuitenkin toiveen, että sopimuksen valmisteluun osallistuisi Espoosta joku muu. Lisäksi vielä tarkemmin lakia kahlattuani olen pyytänyt kaupunginjohtajaa selostamaan minulle, millä tavalla laissa kunnalta edellytetyt velvollisuudet kuntalaisten kuulemisesta ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa valmistelun yhteydessä täytetään.

Saa nähdä kuinka käy. Kyllä minuakin tämä selvityssuma ja siihen liittyvä sekavuus aika ajoin turhauttaa, melkoista kissanhännänvetoa.