Kivihiilen käyttö on lisääntynyt energiantuotannossa hälyttävästi, sen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilmaston kannalta tilanne on kestämätön ja vaatii pikaista korjausta.

Onko turpeen käytön lisääminen sitten ratkaisu, kuten monessa julkisessa puheenvuorossa esitetään? Mielestäni ei. Yksi osa ongelmaa on kuitenkin se, että turpeen vero on sidottu puunhakkeen tuotantotukeen. Kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämä kytkös on purettava välittömästi, jotta puuhakkeen tuotantotukea voidaan korottaa. Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen. Se on Suomessa kehitetty malli ja nyt on keksittävä toimivampi ratkaisu, joka huomioi haitallisen kivihiilen lisääntyneen käytön. Metsähakkeen tuotantotuki on notifioitava EU-komisioissa uudestaan, ja kytkös turpeen ja metsähakkeen välillä poistettava.

Myös turpeen käyttö lyö korville ilmastotavoitteita. Turpeen polton ilmastopäästöt ovat suuret ja turpeennoston paikallisesti vesistöjä pilaavat humuspäästöt ovat epämiellyttäviä. Luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena.

Toinen seikka, joka pitää tehdä välittömästi, on kivihiilen haittavero, jota myös vihreiden ministeri Niinistö on esittänyt. Kivihiilen verotus on syytä viedä nopealla aikataululla päätökseen, sillä se on ensisijainen toimenpide.

Ja kolmanneksi EU:n päästökaupan korjaustoimenpiteitä on jatkettava, jotta hiilidioksiditonnin hinta saadaan nousemaan. Olisi tärkeää, että markkinaehtoinen mekanismi todella toimisi uusiutuvia energianlähteitä tukien. EU-parlamentin päättämä backloading mekanismi siirtää ylimääräisiä päästöoikeuksia loppukaudelle, lähemmäs vuotta 2020. Se on hyvä päätös, vaikka asiantuntijoiden mukaan se ei välttämättä vielä riitä, vaan on syytä korjata mekanismia lisää. Päästökaupan toimimattomuuden syinä pidetään tunnetusti mm. taantumaa ja Yhdysvaltojen liuskekaasubuumia, joka alentaa kivihiilen hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmä tehtiin aikoinaan ennakoimatta taantumaa ja ilmaisia päästöoikeuksia jaettiin teollisuudelle liikaa. Toimiessaan markkinaehtoinen mekanismi on silti mitä parhain päästöjen alentaja. Mekanismia korjaisi mm. päästöoikeuksien määrän edelleen vähentäminen. Sekin jo auttaisi, että nyt päätettäisiin seuraavan kauden tiukemmasta päästökaupasta, joka ulottuisi 2030 asti.

Tätä kirjoittaessa odotetaan illaksi syysmyrskyä Etelä-Suomeen. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä. IPCC julkisti juuri väliraporttinsa, joka maalaa jopa kuusi astetta lämpenevää maailmaa, jos nykymeno jatkuu. En halua sellaista tulevaisuutta lapsille. IPCC:n mukaan 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jotta ilmasto ei lämpene yli turvallisena pidetyn kahden asteen.