Haluan kodin, jota voin hallita yhdeltä ruudulta; Kodin, jonka huoneiden lämpötilaa voin säätää yksitellen kellonaikojen mukaan; Kodin, jonka energian- ja vedenkulutusta voin seurata laitekohtaisesti; Kodin, joka varoittaa rakenteisiin ilmestyvästä kosteudesta; Kodin, joka sammuttaa päälle unohtuneen hellan; Kodin, joka tuottaa, myy ja ostaa sähköä älykkäästä sähköverkosta; Kodin, joka sytyttää kukkavalot pilvisenä päivänä;  …

Itse asiassa haluan asua automaatiojärjestelmässä, robotissa.

Robotit ja teollinen internet vievät ajatukset teollisuuden kokoonpanolinjoille, mutta suurimmat muutokset näkyvät ihmisten arjessa. Teollisessa esineiden internetissä yhä useampi termostaatti, maalämpöpumppu, aurinkokenno, sadevesikaivo ja sähkökiuas kytketään verkkoon, jossa ne kommunikoivat keskenään ja kokonaisuutta hallitsevan ohjausjärjestelmän sekä älykkään sähköverkon kanssa.

Julkisuudessa puhutaan robottiautoista, mutta samalla pitäisi keskustella myös robottikodeista tai perinteisemmin älytaloista. Miten voisimme edistää älytalojen rakentamista? Älytaloja on yritetty kehittää jo 20 vuoden ajan! Mitkä sääntelyn ja markkinoiden esteet pitää purkaa?

Suomen rakennusalaa on moitittu vanhanaikaiseksi. Nyt rakennusliikkeillä olisi tilaisuus parantaa mainettaan. Sähköjohtojen lisäksi asuntojen seiniin pitäisi asentaa vakiovarusteena myös verkkojohdot. Kosteisiin tiloihin ja kosteusvaurioille alttiisiin rakenteisiin tulisi sijoittaa etäluettavat kosteusanturit. Lämmitysjärjestelmän termostaateilla ja lämmityslaitteilla tulisi olla omat ip-osoitteet. Aurinkokennojen ja pientuulivoimaloiden asentamisen tulisi olla teknisesti ja hallinnollisesti helppoa.

Kaapelit ja anturit eivät yksin tee asunnosta älykotia. Todelliset hyödyt ja säästöt saadaan vasta niitä hyödyntävistä älykkäistä järjestelmistä.  Näiden järjestelmien kehittämisessä ja tuotteistamisessa Suomen rakennusalalla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus.