Syyskausi kaupunkisuunnittelulautakunnassa on virallisesti potkaistu käyntiin. Keskustelua riitti listan kolmesta asiasta sen verran, että yksi asia pöydättiin vielä seuraavaan kokoukseen. Samoin pyöräilyn edistämisohjelma herätti sen verran keskustelua, että sille varataan myös ensi viikon kokouksen yhteydessä käsittelyaikaa.

Pyöräilyn edistämisohjelma

Itse ohjelmaa emme vielä saaneet nähtäväksi, vaan se käytiin läpi pääpiirteissään kalvoilla läpi. Itse ohjelma on tulossa lautakuntaan käsiteltäväksi 4.9. Ensikosketuksen perusteella voin kuitenkin jo sanoa, että tiedossa on erinomainen ja kunnianhimoinen ohjelma jonka avulla pyöräilyn kulkutapaosuutta voidaan – valtuustostrategian mukaisesti – päästä todella edistämään.

Edistämisohjelma pähkinänkuoressa tiivistyy kahteen lauseeseen:

Matkaketjujen ja laatureittien mallikaupunki

sekä

Kulkumuoto-osuus 15% vuonna 2024

Näissä kahdessa kohdassa on jo itsessään melkoista kunnianhimoa. Ne eivät kuitenkaan ole saavuttamattomissa: jopa Oululla on kunnianhimoisempi tavoite (ja Espoon nykyistä 7% kulkutapaosuutta merkittävästi parempi pohja) pohjoisesta sijainnista huolimatta. Edellinen liittyy kaupunkikeskusten yhdistämiseen sekä pyöräilyn ottamiseen osaksi raideliikenteen kulkuketjua: jälkimmäinen noudattaa Brysselin julistusta pyöräliikenteen tavoitteista. Helsinki on allekirjoittanut julistuksen 2009. Lautakunnassa nousi kuitenkin esiin erittäin hyviä kysymyksiä mm. kaupunkikeskusten riittävästä huomioinnista – helpoin tapa kasvattaa kulkutapaosuutta on varmasti lyhyillä alle 5km matkoilla joissa pyöräilyn osuus oli yllättävän pieni – sekä lasten ja nuorten jääminen huomioitta. Tätä varmasti kirvoitti kesällä yleiseen tietoisuuteen noussut asia, että lapsia on monin paikoin pääkaupunkiseudulla kielletty pyöräilemästä kouluun.

Kohta 3, Tapiolan keskus II (pöydälle 12.6)

Kaava oli nyt kirkon osalta valmis hyväksyttäväksi, mutta pöydättiin vielä viereisen taloyhtiön parkkipaikkoja koskevan lisäselvityksen vuoksi.

Tapiolan kirkon kaava jäi pöydälle edellisessä kokouksessa, koska lautakunnassa moni kritisoi saattoliikenteen järjestämistä. Liikennejärjestelyissä oli päädytty kiertämään kirkon takaa ja sivusta eteen, ja reitti näytti kieltämättä hankalalta. Nyt esitystä oli muutettu niin, että kirkolle oli annettu hieman enemmän vapauksia järjestää kulku ja saattoliikenne. Saattoliikenne sallittaisiin uudessa versiossa kirkon edestä jalkakäytävällä Tapionraitilla. Tämä on ikävää kevyelle liikenteelle, mutta käytännössä liikenne rajataan saattoliikenteeseen eli esimerkiksi ruumisautoille. Näitä ei tiellä joka päivä suinkaan liiku. Kirkon kanssa oli neuvoteltu ja siellä oltiin ehdotuksen muutoksiin tyytyväisiä. Käytännössä nykyisestä takaovesta todennäköisesti muokataan nykyistä salonkikelpoisempi sisäänkäynti niille jotka eivät kirkkoa pääse kävellen kiertämään.

Mainitsin esityslistassa hankalasta parkkipaikasta kaavamuutoksen yhteydessä. Vanhalle taloyhtiölle kaavoitettiin parkkipaikka, jota ei heidän jättämänsä vastineen mukaan olisi tarvittu. Esittelijä korjasi tätä niin, että hänen ymmärtääkseen taloyhtiöstä olisi mukavaa että tällainen varaus olisi tulevaisuutta varten: he eivät kuitenkaan sitä vielä halua.

Tässä on takana myös periaatteellinen kysymys: kannattaako aina kaavoittaa vanhat talot nykyisten normien mukaisiksi? Voisiko tästä joustaa, jos siellä on tähänkin asti pärjätty? Eikö viereen tulevat, hotellille asti hissillä yltävät parkkihallit voisi tarvittaessa toimittaa talon parkin virkaa? Voisiko talon viereiset kadunvieruspaikat muuttaa taloyhtiön paikoiksi, tai toisella puolella katua olevan joutomaan? Tämän ongelmana oli, että se ei ole nykynormien mukaan ”hyvä” paikka: voidaan kuitenkin kysyä, että kun ko. paikka joka tapauksessa on parkkipaikkana (ja todennäköisesti vieläpä tämän yhtiön asukkaiden käytössä) voisiko sitä tässä tapauksessa harkita? Odotamme mielenkiinnolla lisäselvityksiä.

4 Gumböle et al: Blominmäen puhdistamo

Putsari hyväksyttiin ilman lisämutinoita. Oli hyvä käsitellä asia vielä infossa. Ekologisista yhteyksistä kysyin vielä, estääkö kaava sen, että suunniteltu ”viheryhteys” nelikaistaisen autotien yli voitaisiin toteuttaa myös kantena. Ei kuulemma estä. Tämä on siis ehkä 15 vuoden päästä ajankohtaista, jos kehä III:sta tuolloin levennetään.

Vielä on vääntöä, kun asemakaavoja ja osayleiskaavaa viedään rinnan eteenpäin. Nyt edessä on kuitenkin kaupunginhallituksen käsittely.

5 Leppävaara, Perkkaa IIB

Rovio-Tieto-kaava hyväksyttiin eteenpäin. Tässä käytiin vielä useampaan kertaan läpi liikennejärjestelyjä ja niiden toimivuutta. Päätösesitykseen lisättiin vielä, että toteutuksessa ei hankaloiteta mahdollista tulevaa yhteyttä parkkihallista huvipuistoon. Muuten esityksen mukaan.