Seuraavassa kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kaksi yleiskaavatasoista asiaa. Lisäksi moni nyt keväällä nähtävillä ollut kaava on jatkamassa kaupunginhallitukseen (mm. Rovio/Tieto-kaava). Lautakunnan infossa käsitellään Niittykummun metroaseman seuraavaa osaa eli Merituulentien pohjoispuolta, lautakunnassa aiemmin Kivimiehen korttelikaavaa hyväksyttäessä vaadittua ja nyt tehtyä Otaniemen pysäköinnin perussuunnitelmaa, Albergankartanon asemakaavan muutosta sekä itse kokouksessa olevaa Suvisaariston yleiskaavamuutosta. Alla itse kokouksen asialista:

3 Kera osayleiskaavan hyväksyminen nähtäville

– Yleisesti hyvän näköinen ehdotus. Lähtökohdiksi linjataan kaupunkimaista tiivistä ja viihtyisää asumista. Mielestäni kannattaisi lisätä tuohon viheryhteyden säilyttäminen / rakentaminen sekä mahdollisesti vielä painottaa kerroskorkeutta (tuossahan puhutaan kaupunkimaisesta, mutta nyt olisi hyvä hetki linjata ettei tehdä tästä korkeaa kaupunginosaa).
– Tehot alueella ovat nyt aika kovat, minimissään 7000as+7000työpaikkaa. Muistelen että maanomistajien esityksessä tehot olivat pienemmät eikä niissäkään ollut mahtunut kunnollista viheryhteyttä.

Kysymyksiä: viime infossa oli maanomistajien esimerkkisuunnitelma, mikä siinä oli asukas+työpaikkamäärä?

4 Suvisaaristo

Kolme kaava-aluetta. Laaditaan osayleiskaava alueilla, jotka ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta. Hyvää on se, että viheralueita on yli puolet valmistelualueiden pinta-alasta, samoin kuin se että valkoiset läntit vähenevät (eli esim. viheralueiden kohtalo ei jää epäselväksi). Rakennusalan määristä, vaikutuksista ja viheryhteyksistä tulee vielä saada tarkempaa tietoa.

Infrasta kallein hanke lienee uusi Bodön silta Lilla Bodöltä Stora Bodölle. Onko tämä sen arvoista? Saarelle tulisi joitain kymmeniä asuntoja sen pohjoispäähän.

Muuten ohjeistetaan säilyttämään luonnontilaisena. Ei siis suurta myllerrystä esim. pihoihin. Rantaa ei saa muokata paitsi kaislikkoa hoitaa. Suuremmat pihamuutokset vaativat erillisen luvan hakemista.

Kysymyksiä:

– Miksi nämä alueet ovat jääneet vahvistamatta? Nyt käsittelyssä olevaa kaavamuutosta perustellaan siten, että nyt Suvisaristoon on myönnetty poikkeuslupia yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa 8eli sieltä on erikseen myönnetty lupia) ja nyt tarjolla oleva ratkaisu on näiden periaatteiden mukainen. Onko tämä oikeasti nyt ym:n mieleen ja ratkaisee alkuperäiset ongelmat?
– Paljonko Bodön silta tulisimaksamaan? MIten se rahoitetaan? Onko ajatuksena tosiaan saada muutaman omakotitalon maankäyttömaksuista rahat 100m siltaan?
– Toimiiko pihojen suunnitteluohjeistus käytännössä? Miten vastaava luonnontilaisuus (jos näillä alueilla on vastaava määräys) on nyt hoitunut jo rakennetuilla alueilla?

Tarkemmat kaava-alueen osat:

1 Soukanniemi-Fridhem
– Hyvä puoli on se, että tien eteläpuolinen, isompi alue kaavoitetaan viheralueeksi. Tien luonnontilainen koillispuoli kaavoitetaan asuinalueeksi -> vain 3 asuntoa

2 Bergö
– Isoin kaava-alue
– Alueella on jo kaavassa viheralue. Tämä on kaavamuutoksessa merkitty SL-alueeksi, ihan hyvä. Ehdotuksessa kaavoittamattomat ranta-alueet ovat liki kaikki menossa asuntorakentamiseen.
– Asunnot eivät mene rantaan asti, kaavasta vaikea nähdä montako metriä rantaan. Tänne toki houkutellaan nimenomaan superrikkaita.
– Suojelualueen kylkeen, länsipuolen pohjoisosaan jäävä pieni kulma kannattaisi jättää kaavoittamatta. Onko alueella asukkaita/omistajia joiden osalta kaavoitukseen on tullut painetta?

3 Stora Bodö
– Asuntoja saaren pohjoisosaan. Tänne tulisi uusi silta.

5 Pohjois-Tapiola Maarinniitty I

Otaniemen Kehän risteyksen oimistokolossien viereen asumista, kaavassa mahdollistetaan opiskelija-asunnot. Olen skeptinen jälkimmäisen toteutumisesta, muuten erittäin hyvä että toimistoalueen reuna pikku hiljaa siivoutuu asumiskäyttöön.

– Opiskelija-asuntolan parkkinormia tulisi mahdollisesti tarkistaa. 1 ap per 85 neliötä voisi sinänsä olla ok koska tuohon määrään mahtuu jo 3-4 opiskelijaa, mutta paperista ei käy ilmi onko tiukentavaa normia per asunto. Tästä pitää kysyä.
– Taas pihakansia…30 vuoden päästä saattaa vähän ihmisiä ottaa päähän tämä trendi.

Kysymyksiä:
– Pihakansien eliniästä ja kustannuksista erityisesti peruskorjausvaiheessa.
– Parkkinormien väljennyksestä / perusteluista

Muuten tämä lienee aika pitkällä, tässä on siis jo nähtävilläolon aikana tulleet huomautukset ja vastineet. Ei siis suuren korjauksen paikka jos ei suuria vääryyksiä kaavassa.

6 Matinkylä, Matinlahti II muutos

Säästöpankkiopiston entiset opetus- ja majoituslaitokset on purettu, tilalle 4-5-kerroksisia asuintaloja.

– Lienee ok. Rakennusoikeuden laskeminen on hyvä, tästä on metrolle pitkä matka (1,5km).

– Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut kahdelta taholta, joista toinen on HOAS. Alueen pohjoisosaan saa sijoittaa opiskelija-asuntoja.

– Taas kansipiha.

– Tontilla 112 asuntoa ja 198 autopaikkaa…

7 Otaniemi, Kivimies

Tämähän kävikin jo kaupsussa aiemmin keväällä. Nähtäväksi hyväksynnän yhteydessä lautakunta totesi, että Otaniemen parkkiratkaisuja, erityisesti aluepaikoitusta on mietittävä. Paperinivaskan loppupuolella mainitaan Otaniemen pysäköinnin perussuunnitelma, jossa ehdotetaan pysäköinnin keskittämistä suuriin pysäköintilaitoksiin. Tämä ei tullut paperiliitteenä mutta esitellään infossa.

8 Pohjois-Espoon osayleiskaava osa I

P-Espoon yleiskaavaa aletaan hioa. Vihreät kävivätkin jo muutama viikko sitten alueella kyselemässä asukkaiden mielipiteitä ja teimme keskustelun perusteella Pohjois-Espoon kehittämisestä kannanoton. Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee vierailun Pohjois-Espooseen 25.5.
On erittäin hyvä, että alueen kehittämistä lähdetään nyt miettimään. Nyt pyydetään lähtölaukausta kaava-alueen ”ajanmukaisuutta koskevaan tarkasteluun” ja yhteisvaikutusten arviointiin koko alueella. Hämmennystä herättää, että tarkasteltavana on koko PYK-1 eli Pohjois-Espoon yleiskaava 1: siis Kalajärven (itäisen Pohjois-Espoon) lisäksi myös Histan alue. Listan mukaan tutkitaan eri kaavoitusvaihtoehtoja. Tästä tulee kysyä erityisesti, että mitä tämä tarkoittaa valmistelun kannalta: onko ajatuksena, että kaava-alue rajataan vasta selvitysten jälkeen vai käsitelläänkö jatkossakin koko aluetta. Liikenne- ym selvitykset voisi toki tehdä koko alueeltakin, mutta alunperin on ollut puhetta, että keskitytään alueisiin joiden rakentamisella on akuutti kiire eli Kalajärven seutuun ja jätetään valitusherkkä Hista rauhaan.

KSV on käynyt ELY-keskuksen kanssa juttusilla. Raportin mukaan ELY-keskuksen suurin ongelma on, että asemakaavat ovat olleet yleiskaavaan nähden liian tiheästi rakennettuja ja yhdessä erilliset asemakaavamuutokset olisivat ratkaisevasti lisänneet asutusta nykyiseen yleiskaavaan verraten. Lisäksi suurin pihvi oli siinä, ettei alueella ole tehty asemakaavojen yhteisvaikutusten arviointia.

– Kysymykset: miksi tarkastelun alla ei ole vain puhuttu Kalajärven alue? Jos tarkastelualue hyväksytään tällaisena, missä vaiheessa varsinainen rajaus tehdään?

9 Perkkaa (Tieto/Rovio)

Rovio-kaava on menossa KH:n. Täytyy katsoa vielä miten lautakunnassa korostettujen jalankulku- ja pyöräreittien toteutuminen menee.

10 Perusmäki Koskelo II

Ei hyväksytä teollisuusalueen muutosta asuinalueeksi. OK.