Keskiviikon 2.4 lautakunnan kokous oli monella tapaa rutiineista poikkeava: puheenjohtajan ollessa matkoilla toimin puheenjohtajana, paikka vaihtui ja otettiin käyttöön sähköinen kokousjärjestelmä. Kaikki meni tiukasta aikataulusta huolimatta hyvin, vaikka lisähaasteita tulikin kokouspaikan vaihdosta ja sähköiseen kokoukseen siirtymisestä. Kokous oli ensimmäinen lautakunnan uudelleenvalinnan jälkeen, joka puhutti vielä myöhemminkin.

Otimme kokouksessa mukaan asialistalle kohdan 10, päätöksiä ja kirjelmiä, jossa tiedoksi merkittiin valtuuston tekemä lautakunnan erotus ja uudelleenvalinta.

3 Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelun tilannekatsaus sekä jatkovalmisteluohjeiden antaminen, alue 840300

Osayleiskaavaa valmistellaan, jotta alueelle saataisiin mahdollistettua lisärakentamista metron jatkoa varten. Keskustelua on herättänyt se, että ilmeisesti edellisen yleiskaavan aikaan asukkaille oli viestitty, että metron myötä lisämuutoksia ei enää tulisi. Kaava-alue kattaa Kaitalahden ja Hyljelahden rannasta Länsiväylälle ulottuvan alueen Matinkylän ja Espoonlahden välissä.

Asukkaiden huoli oli iso, mutta yleiskaavapäällikkö kertoi, että nyt tarkoitus ei ole vielä lyödä lukkoon sitä minne asutus sijoittuu vaan tutkia laajemmin – siis kaikilla radanvarsilla – sitä, minne asutusta kannattaisi laittaa. Vaikka siis esimerkiksi Hannusmetsää on tutkittu asutukseen, tämä ei tarkoita että sitä välttämättä lopulta kaavoitettaisiin. Esitetty 6000 asukasta ei myöskään välttämättä kokonaan toteudu, jos tämä vaikuttaa hankalalta Kaitaan osalta. Poisjääville asunnoille kuitenkin täytyy löytää silloin paikka muualta, ja siksi koko Espoota kartoitetaan nyt samalla seulalla.

Päätösehdotuksessa esitetään linjauksiksi mm. seuraavaa:

-Huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu
-Varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä
-Alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi
-Uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan.
Lisäsimme päätösesitykseen kuitenkin vielä yhden kohdan, jossa korostetaan että kaavan jatkovalmistelu tehdään asukkaita kuunnellen ja säilyttäen tärkeät viheralueet ja että asutuksen määrä ja sijainti tarkentuu myöhemmässä vaiheessa.

 
4 Tapiolan keskus, muutos, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 210427, 12. kaupunginosa Tapiola

Puretaan 1979 valmistunut liike- ja toimistotalo, jossa sijaitsee nykyään mm. Akateeminen Kirjakauppa. Tilalle nousee katutasosta katsottuna 9-kerroksinen rakennus, josta kaksi ensimmäistä on liiketilaa ja seitsemän ylintä asuntoja. Katutasosta mennään myös Tapiolan kannen alle, jonne tulee kolme liikekerrosta. Tulossa on vähintään 1 autopaikka asuntokerrosalan 110 k-m2 kohti, eikä ilmeisesti lainkaan asuntokohtaista normia. Maantasoon tulee kokonaisuudessaan liiketilaa, mikä on hyvä keskustan elävyyden kannalta. Paljon tämän parempaa paikkaa joukkoliikenneyhteyksien kannalta ei Espoosta löydy.

Esityksen mukaan.

5 Ruusutorppa I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27§), alue 111602, 51. kaupunginosa Leppävaara
 

Rakentamattomalle tontille Espoon Asunnot Oy:n toimisto: kolmessa alimmassa kerroksessa toimistotilaa, seuraavat kolme kerrosta senioriasuntoja, joita tulee yhteensä 40. Lähiympäristön talot ovat 4-6-kerroksisia. Paikka sijaitsee tulevan Leppävaaran Elä ja asu -keskuksen läheisyydessä.
Osa lautakunnan jäsenistä oli sitä mieltä, että emme tiedä riittävän hyvin mitä kaavaan on tulossa ja meidän olisi vielä syytä saada tästä kaavasta kunnollinen info. He esittivät pöytäämistä, josta äänestettiin ja asian käsittelyä jatkettiin. Infokäytäntö on hyvä, mutta tässä yhteydessä lisävatvominen tuskin olisi tuonut lisäarvoa: Espoon asunnot haluaa rakentaa toimistonsa ja vuokra-asuntoja, ja infossa tuskin olisi saanut aiheesta tämän enempää irti.

Lisäsimme päätökseen kohdan, että nähtävillä olon aikana tarkennetaan vielä rakennuksen soveltumista kaupunkikuvaan. Tässä alueella on tärkeä saada hyvää ja viihtyisää katutilaa. 
 
6 Jorvi-Glims, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630204, 64. kaupunginosa, Karvasmäki

Esityksen mukaan. Glimsin kotiseutumuseon vieressä sijaitseva viljelykäytössä oleva pelto on joistain syystä kaavassa parkkipaikka. Nyt se muutetaan suojaviheralueeksi.

7 Länsi-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613301, 40. kaupunginosa Espoon keskus

Ollaan siis Sunantien ja Siltakadun välisellä alueella Espoon keskuksessa. Jo edellisessä käsittelyssä 13.11.2013 hyväksyttiin suunnitelmat asuinrakentamiselle, mutta aiottu kalliorakentaminen osoittautui liian kalliiksi. Nyt tehdään luolan sijaan kaksi pysäköintihallia sekä vähän katutason pysäköintiä. Teknisen keskuksen mukaan alueen maaperä on ”erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä” eli kadut ja piha-alueet vaativat paalulaattoja perustuksiksi.

Mielenkiintoinen kalliopysäköinnistä luopumisen aiheuttama yksityiskohta on se, että aluetta halkovan Suviniitynpolun kohdalle on rakennettu vasta viime vuonna vesihuoltolinjat, jotka nyt jäävät asuintalojen/parkkihallin alle. Linjat pitää siis siirtää. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä huomauttaa, että ”kaavoituksen tulisi olla pitkäjänteisempää, ettei vasta rakennettua kunnallistekniikkaa täytyisi siirtää”.

Täällä on liito-oravaa, ja esiintymä on huomioitu myös kaavamerkinnöissä: ”Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää. Lajin kulkuyhteyden turvaaminen tulee turvata.”
Tässä keskusteltiin parkkipaikoista ja lopulta äänestettiin. Huolenaiheena oli, että asuntokohtainen määrittely (0.8ap/asunto) estäisi yksiöiden rakentamisen sekä se, että nyt normi ei ole kaikkialla sama vaan toisilla yhtä lähellä asemaa olevilla alueilla normi on väljempi. PS:n Suvi Karhu teki esityksen, että poistetaan asuntokohtainen määräus ja jätetään vain 1 ap / 100 kem normiksi. Äänestys hävisi 6-7. Lopullinen päätös tuli siis esityksen mukaan.

On todella hyvä, että pysäköinnistä saadaan loppuvuodesta pysyvät linjaukset, jotta pysäköintiä ei joudu enää joka kaavan kohdalla erikseen vatvomaan. Viime aikoina linjaukset ovat vaihdelleet vähän tuulen mukaan.
 
8 Lillhemt, vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien tontin laajennusta Tuurinmäki-katualueelle (kielteinen päätös), 21. kaupunginosa Henttaa

Tässä yksityinen tontinomistaja olisi toivonut kapeampaa tietä jotta tontista ei lohkaistaisi suhteellisen pientä siivua.
Tässä harkittiin pitkään palauttamista. Lopulta todettiin, että se saattaisi avata liikaa neuvotteluvaraa monille samantapaisille tapauksille. Ongelmia siis on parikin, joista päällimmäinen on asukkaalle annettu äärimmäisen nuiva vastaus. Virastonkin tulee pyrkiä aina rehelliseen ja kohteliaaseen kommunikointiin.

Toinen kysymys sitten on, olisiko syytä myös tutkia vähemmän kalliita tieratkaisuja jotka eivät veisi niin paljon tilaa. Teknisen keskuksen mukaan  toteutuva katu ei välttämättä ole yhtä iso kuin nyt kaavaan merkitty.
Mentiin siis lopulta esityksen mukaan.
 
9 Liikenne Espoossa 2013

Merkittiin tiedoksi raportti vuoden 2013 liikenteestä Espoossa. Muutamia murusia:

-Autoliikenteen määrä kasvoi alle prosentin, tyypillinen pitkän aikavälin kasvu kuulemma
-Espoossa tehdyt automatkat ovat hieman lyhentyneet
-Asukasmäärä kasvoi vuodessa 1,5%, autojen määrä 2,4%
-Jalankulun ja pyöräilyn kasvu jatkui suhteessa voimakkaampana
-Fillarointi lisääntyi kaupunkikeskuksissa 11% ja pitkillä matkoilla 14%, jalankulku keskuksissa noin 5%
-Pyöräilijämäärä on kasvanut 10 vuodessa sekä keskuksissa että keskusten välillä noin 70%!
-Keskuksien jalankulkijamäärät ovat kasvaneet samalla aikavälillä noin 75%
-Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana noin 28%

Liikennettä seurataan Espoossa noin 90 kiinteässä ja 120 muuttuvassa pisteessä, pääosin syksyllä. Autoliikenteessä syksyisin saadaan hyvää keskiarvoista tietoa, pyöräilyä seurataan erityisesti kesällä jotta saadaan selville sesonkikäyttö.