Kokouksen alkupuolen infossa käytiin läpi Espoon korkean rakentamisen periaatteita, teatterikaavaa, Leppävaaraan kaavailtua Tiedon ja Rovion korttelia, nyt päätettävänä ollut Otaniemen Kivimiehen korttelin laajennusta sekä Blominmäkeä.

Korkean rakentamisen periaatteet vaikuttivat erinomaisilta ja perusteellisesti valmistelluilta. Valmistelijat korostivat, että valmistelutyö oli tehty ennakkoluulottomasti ja esittelyn perusteella tutkimusta ja olemassaolevia ratkaisuja olikin hyödynnetty erinomaisesti. Periaatteet eivät suoraan pakottaneet mihinkään mutta työssä oli esitelty ”korkean rakentamisen ostoslista” sekä sijainneista muutamaa aluekeskusta jolle korkea rakentaminen erityisesti sopisi (Finnoo, Keilaniemi, Leppävaara). Erityisen hyvää oli selvä havainnollisuus: esimerkiksi Kööpenhaminasta oli otettu esimerkiksi kaksi aluetta, joilla toisessa oli korkeaa rakentamiseta aluetehokkuudella 1 ja toisessa matalampaa townhousea aluetehokkuudella 1,4. Kuten valmistelijat totesivatkin, mm. autopaikat ja kadunleveys vaikuttavat merkittävästi enemmän tiiviyteen kuin korkeus, jossa ongelmana usein on että korkea rakennus vaatii tilaa ympärilleen ja näin syö tehokkuusedun. Samoin muistutettiin siitä, että 300 metriä on tiivin rakentamisen säde, koska tämä matka on kävelijälle vielä siedettävä matka julkisen liikenteen pysäkille. Ehdotuksessa siis korostettiin että korkea rakentaminen kannattaisi keskittää tälle etäisyydelle joukkoliikennepysäkeistä.
Selvitykseen palaamme vielä yksityiskohtaisemmin. Tiivistettynä voisi todeta että kun rakennamme, ei kannata pitää annettuna että on pakko tehdä korkeaa jos haluaa tiivistä. Rakennuksen korkeus pitää valita tavoitellun alueen luonteen, ei virheellisten tehokkuuslaskelmien perusteella.

Teatterikaava vaikutti periaatteessa hyvältä, toki itse rakennuksesta ei vielä voi sanoa mitään. On hyvä että alueessa on otettu huomioon kävely-yhteydet. Kuvissa kaavaillut tornit näyttävät sopivan alueeseen ja teatteritaloon paremmin kuin Satakielitalon massiivinen profiili.

Alustavasti kaavailut Leppävaaran alueesta kuulostavat hyvältä, mutta suunnitelmassa on monia riskejä. Onneksi kokouksessa moni esitti huolensa alueen kävely-ympäristön, julkisen tilan sekä Perkkaan ja Leppävaaran yhteen nivomisen puolesta. Tavoitteena olisi säilyttää julkista tilaa, tosin alueen laidalla ja ottaa Monikonpuro osaksi aluetta. Lisäksi alueelle on kaavailtu liikuntapalveluja. Käytännössä kaikki, lukuunottamatta kahta pääkonttoria sekä konseptiltaan avointa huvipuistoa, on vielä auki.

Blominmäki on kinkkinen, koska käytännössä kaavan hyväksyntä tarkoittaa, että hätätilanteessa tulee voida hyväksyä puhdistettujen jätevesien lasku Espoonjokeen. Todennäköisyys tälle uudella purkuputkivaihtoehdolla oli pieni (kerran tuhannessa vuodessa, arvioitu aika 2 viikkoa) mutta riskit tulee silti minimoida ja myös pyrkiä välttämään kaavan kaatuminen ympäristölupakohdassa. ELY:n lausunto purkuputken uudesta turvallisemmasta rakenteesta ei ole vielä tullut (eikä todennäköisesti tule seuraavaan valtuuston kokoukseen.)
Uusi purkuputkiratkaisu ei kuitenkaan ole ainakaan hinnasta kiinni. Hanke maksaa kokonaisuudessaan satoja miljoonia ja purkuputken parannukset, jos oikein infossa kuulin, ovat kolmisen miljoonaa. Sen sijaan normaalin purkuputken lisäksi tehtävä hätäpurkuyhteys jolla Espoonjokeen laskeminen vältettäisiin olisi budjetissa kymmeniä miljoonia eli tuntuva osa.

Sitten kokoukseen.

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen

3. Laajalahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ruukinranta-Tarvaspää, alue 250100, pöydälle 26.2.2013

Laajalahti on monella tapaa haastava kaava. Alue on pieni, mutta teettää enemmän töitä kuin moni isompi alue johtuen sen luonto- ja historiallisista arvoista. Alue on jossain määrin myös ”pussinperällä” eli vaikka teoriassa se liittyy Perkkaan kehittyvään alueeseen, se on käytännössä syrjässä kehittyvistä keskuksista (Leppävaaran asemalle kävelymatkaa 2,5km) ja lisäksi valtateiden eristämä, mikä tarkoittaa että alueen massiivinen tiivistäminen ei ole myöskään kaupungin kokonaiskehittämisen kannalta järkevää.

Asemakaava hyväksyttiin nähtäville. Saimme päätösehdotukseen paljon hyviä muutoksia, erityisesti alueen historiallisiin ja luontoarvoihin liittyen. Rantaraitti tehdään rantaan vain kevyenä versiona, kävelyn mahdollistaen, ja pyöräreitti ohjataan edelleen katuverkkoa pitkin. Samoin täydennysrakentamisessa linjattiin että alueen täydennysrakentaminen on erillis- ja omakotitaloa eli alueelle ei tehdä sen luonteeseen sopimatonta tiivistämistä.

Mielenkiintoinen lisäys oli myös aluekeskuksen tutkiminen. Emme tarvitse Haukilahden ostarin kaltaista paikkaa ja alueen tiheys tulee jäämään niin pieneksi ettei perinteisestä liikekeskuksesta voi puhua. Alueelle kuitenkin voisi tehdä hyvää saada asukkaille yhteinen paikka, olipa se sitten vain leikkipuisto, kokoontumistila ja jotain pientä kaupallista tilaa kuten kioski.

Emme ehdottaneet tässä vaiheessa lisäystä lehtoalueen suojelusta, koska tämä ratkotaan vielä myöhemmässä vaiheessa. Nyt tehdään selvityksiä suojelutarpeista sekä rakennuskannan että luonnon osalta. Alue on luontoselvityksessä suositeltu säilytettäväksi, joten tätä asiaa täytyy pitää edelleenkin pinnalla.

Ainut hankalampi pala ehdotuksessa oli, että siinä linjattiin jo ensisijaisesti tielinjaus 2 eli uusi tie. Hyvää tässä ehdotuksessa oli, että uudesta tiestä erikseen painotettiin ettei siitä voi tehdä läpiajoa helpottavaa. Ajatuksena ei siis ole tehdä suoraa valtatietä alueen poikki. Näkisin kuitenkin mieluusti että vanhan tien linjausta myös mietittäisiin kustannusten osalta. Kysymykseeni tiekapasiteetin todellisesta tarpeesta ei vastattu ennen kokousta, nähdäkseni ehdotettu kapasiteetin lisäys on ylimitoitettu. Riippumatta tulevasta linjauksesta vanhaa tietä tulee joka tapauksessa kunnostaa ennen kaikkea turvallisuusnäkökulmasta. Vaikkapa Laajalahdessa on hyviä kokemuksia kaventamisesta tiellä, jonka kapasiteetti on samaa luokkaa kuin Ruukinrannan arvio.

4. Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §) Tapiolan keskus, alue 210419, pöydälle 26.2.2013

Hyväksyttiin. Päätösehdotuksessa mahdollistettiin vielä erilaisten massoitteluvaihtoehtojen kokeileminen.

5. Otaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Kivimies, muutos alue 220720

Hyväksyttiin. Erittäin hyvä asia tiivistää aluetta, se voidaan tehdä myös vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen. Samalla lisättiin päätösehdotukseen, että Otaniemen alueen parkkipaikoista tulee tehdä kokonaisselvitys – erittäin hyvä asia joka auttaa asemakaavavaiheessa ettei yksittäisille tonteille tehdä ”turhia” parkkitaloja.

Infossa kävi ilmi, että parkkitaloon ei näytä olevan tarvetta. Vaiheen 1 rakentamisen parkkipaikat mahtuvat kellariin ja maantasalle,ja vaiheessa 2 tarvitaan lisäksi maanalaista paikoitusta – mutta vaiheessa 2 siis rakennettaisiin toimisto parkkihallin ehdotetulle paikalle. Näyttäisi siis siltä että parkkihallia ei onneksi tällä ehdotuksella ole tarpeen yhdessäkään vaihtoehdossa tehdä.

6. Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Mikkelä I, alue 620102

Esityksen mukaan. Kaavamuutos käyttämättä jääneen toimistoalueen muuttamiseksi pientaloalueeksi.

7. Kumpyöli, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Blominmäki, alue 621300

Blominmäen jätevedenpuhdistamon kaava, jätettiin pöydälle odottamaan valtuuston hyväksyntää.

8. Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27§), Mikkelä IIB Mikkelänkallio, alue 620502

Blominmäen jätevedenpuhdistamoon liittyvä kaava, jätettiin pöydälle odottamaan valtuuston hyväksyntää.

9. Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Suvela II, muutos, alue 611804

Esityksen mukaan.

10. Bodom, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Koskelo I, alue 710206

Esityksen mukaan. Alue on noin kilometrin päässä erittäin huonossa kunnossa olevaa Matalajärveä, joka on Naturassa. Vaikka lisärakentamisen vaikutukset Matalajärveen todennäköisesti ovat pienet (toivottavasti olemattomat), tässä pitää varmistaa, että mitään ylimääräisiä valumia ei rakentamisen aikana tai sen seurauksena pääse syntymään.

11. Nuottaniemi II, asemakaavan muutos (Matinkylä), osa korttelia 23253 ja torialue, alue 312308

Esityksen mukaan. Kaavamuutos käyttämättä jääneen toimistoalueen muuttamiseksi pientaloalueeksi. Varmistimme ympäristökeskukselta että alueella ei ole tehty havaintoja liito-oravasta.

12. Haukilahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen Toppelund II, alue 231013

Esityksen mukaan.

13. Espoon keskus ja Muurala, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Pappilanmäki, alue 610702

Esityksen mukaan. Kappelin laajennus sekä kaavanmuokkaus siten että virkistysreitti menee kokonaisuudessaan virkistysalueeksi merkityllä osalla.

14. Rakennuskiellon jatkaminen Ruukinranta-Tarvaspäässä rakennuskieltoalueella 117

Esityksen mukaan.

15. Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116

Esityksen mukaan.

16. Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Vallikallio I, muutos, alue 110209, asemakaavan hyväksymispäätöstä

Esityksen mukaan.

17. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelle 2012

Merkittiin tiedoksi.