Tällä kertaa kokous kesti puoli yhdeksään: harvinaista, mutta asiakin oli painavaa. Pisimpään keskusteltiin Otaniemen kokonaisuudesta sekä talous- ja tuottavuusohjelmasta.

Asialista löytyy kokonaisuudessaan täältä: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Kokousta edeltävän infotilaisuuden aiheita olivat

1. Otaniemen asiat (Kokokuva ja keskustakaavan tavoitteet)
2. Virastokeskuksen kaupungintalokorttelin luonnosten esittely
3. Westend III (eli asialistan kohta 5)
4. Kaupunkiradan tilannekatsaus

3 Otaniemen kokonaisuuteen liittyvät maankäytön ja liikenteen suunnittelun tavoitteet sekä Otaniemen Kokokuva -raportti

Hyväksyttiin Otaniemen kokonaisuuden yleiset tavoitteet, jotka tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoitteena mm. 7500 asuntoa joista 2500 opiskelija-asuntoa, hyvät joukkoliikenne-, pyöräily- ja jalankulkuyhteydet, Laajalahden Natura-alueen turvaaminen sekä tietysti se, että Aalto-yliopistosta tulee houkutteleva ”maailmanluokan innovaatiokeskittymä”.

Otaniemi keskustelutti pisimpään, sekä kokonaisuuden että kohdan 4, Otaniemen keskuksen osalta. Erityisesti huolta nostivat – aiheellisesti – maanomistajavetoinen suunnittelu, luonnonmukaisten rantojen turvaaminen sekä asumisen sijoittelu. Nyt hyväksytyssä ”kokokuvassa” on vielä vahva kahden maanomistajan kädenjälki, ja on tärkeää ettei sitä pidetä sitovana dokumenttina. Sen sijaan on tärkeää että meillä on kooste monien eri tahojen tarpeista ja toiveista luontoselvitysten, liikenneselvitysten ja ennen kaikkea kaupungin tavoitteiden muodossa.

Tämän hetkinen kokonaiskuva on erityisesti Senaatin ja Aalto-yliopistokiinteistöjen kädenjälkeä. Se sisältää mm. reipasta rakentamista Naturan viereen Maarinrantaan ja sataman puolelle eikä lainkaan asuntoja metron viereen. Suunnitelmassa kummittelevat kuvat alueista, joita ei ole edes vielä linjattu lautakunnassa. Asumista halutaan vähintään 7500, joka on mahdollinen, mutta se vaatii paljon uusien sijoituspaikkojen tutkimista. Määrä on käytännössä otettu maanomistajien esityksestä, joka sisältää kokonaisuuden kannalta ikäviä rakennuspaikkoja kuten em. Maarinrannan.

Lisäksi mm. Aalto haluaisi varata massiivisen rakennusoikeuden kirjastoa vastapäätä tuleviin tarkemmin määrittelemättömiin tarkoituksiin, paikalle jonne opiskelijat esittivät taannoin oman ajatuksensa opiskelijatilasta. Metron viereen ei kuitenkaan voi varata tontteja varmuuden vuoksi, vaan se on syytä saada rakentumaan pian. Kaikkein loogisinta olisi kaavoittaa siihen asuntoja, niitä kun ei Arts-rakennuksen kohdalle tullut lainkaan.

Päätösesitystä muokattiinkin lopulta reippaalla kädellä. Aalto Villagen aluetta kiirehditiin ja rantojen luonnontilaisuutta varjeltiin lisäyksellä rantojen pääasiallisesta virkistyskäytöstä. Tavoitteisiin lisättiin innovaatioiden lisäksi opiskelijat ja opiskelijajärjestöjen tarpeet. Risto Nevanlinna sai lisäksi pöytäkirjamerkinnän, jossa korostettiin viheralueiden säilyttämisen tärkeyttä ja sitä, että nyt kokokuvassa nähdyt alueet eivät vastaa vielä virallisia kaavoituksen tavoitteita.

4 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 220506, 10. kaupunginosa, Otaniemi

Asemakaava, jossa edellä hyväksyttyjä tavoitteita pitäisi konkreettisesti edistää. Tuodaan Aalto-yliopiston keskeiset toimitilat Otaniemen keskukseen, josta siis tulee lisäksi kaupallisten ja muiden palveluiden keskus sekä solmukohta joukkoliikenteelle ja kävely- ja pyöräily-yhteyksille. Asemakaavan suunnittelu perustuu Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun voittajatyöhön nimeltä Väre.

Lähtökohdat hyväksyttiin muutamin lisäyksin ja viittauksin mm. kohdan 3 kokokuvaan. Tässä päätettiin erikseen vielä tutkia reipasta asuntorakentamista edellisessä kohdassa mainitulle kirjastoa vastapäiselle tontille. Tämä olisi sijainniltaan ihanteellinen ja mahduttaisi silti vielä mahdollisia opiskelijajärjestöjen tiloja.

5 Westend III, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 230302, 13. kaupunginosa Westend (palautettu 26.2.2013)

Pöydälle. Hyvä, sillä asiaan ei ehditty perehtyä riittävässä määrin.

Tämä oli nykyisen lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa siinä muodossa, että tontille olisi noussut Westendin tornihotellihankkeen ”innoittamana” lisää tornitaloja. Lautakunta ampui suunnitelmat alas aika jyrkin sanankääntein. Nyt Westendin aseman eteläpuolelle olisi päätösehdotuksen mukaan tulossa 6- ja 8-kerroksiset ja 8- ja 12-kerroksiset asuintalot eli täpärästi ei-korkeaa rakentamista. Käytännössä tehokkuusvaatimukset ovat tulleet maanomistajalta eivätkä ole sitovia. Pistetaloilla pyritään maksimoimaan merinäköalaa, mutta osittainen umpikortteli suojaisi aluetta paremmin. Hyvää muutoksissa on se, että osa maavaraisesta tontista on säästetty (lounaisnurkka). Tätä hiottaneen ensi kokouksessa huolella.

6 Matinkylän keskus II, Matinkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 312007, 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia)

Esityksen mukaan. Keskustelussa keskusteltiin paljon myös pienhiukkasista ja siitä, mitkä olisivat tehokkaimpia menetelmiä välttää altistusta.

Täydennysrakentamista arviolta 310 asukkaalle jo puretun Fortumin lämpövoimalaitoksen tontille, polveilevasti 5-8-kerrokseen kuten lähitienoon kerrostaloissa on tehty. Metroon noin 500-600 metrin kävely. Ympäristökeskus lausui melusta ja pienhiukkasista, jotka kantautuvat Länsiväylältä ja nämä on otettu hyvin huomioon suunnittelussa. Myös maaperän kunto on selvitetty. Autopaikkoja on esityksessä 1/80 kerrosneliömetriä, kuitenkin vähintään 0,6 autopaikkaa asuntoa kohden. Tontille rakennetaan yli 180 autopaikkaa sekä pyöräpaikkoja 1/30 k-m2 eli noin 470.

7 Kivenlahden teollisuusalue, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 420121, 42. kaupunginosa Saunalahti (Kh-asia)

Esityksen mukaan.

Tilaa vievää erikostavaran kauppaa eli auto- ja rautakauppaa tms. Kiviruukin teollisuusalueelle Länsiväylän pohjoispuolelle. ELY-keskuksen mukaan kyseessä on ”paikallisesti merkittävä” hanke ja muistuttaa alueella tehdyistä liito-oravahavainnoista ja siitä, että liitureiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Tämä on esityksen mukaan otettu huomioon. Samoin ELYn mukaan hanke edellyttää sitä, että Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien liittymä on laitettava kuntoon ja kiertoliittymäksi, koska uusi maankäyttö ruuhkauttaa liittymää entisestään.

8 Klovinportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 241102, 26. kaupunginosa Mankkaa

Esityksen mukaan.

Kaksi enintään 3,5-kerroksista kerrostaloa nykyiselle toimistorakennusten korttelialueelle, jonka eteläpuolella on pientaloja ja muuten ympärillä on 3-, 5- ja 9-kerroksisia toimistotaloja. Nykyisellään tontti on puustoista kalliota.

9 Nihtisilta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27§), alue 130137, 54. kaupunginosa Kilo

Esityksen mukaan.
Tavoitteena on mahdollistaa Espoon kaupunkiradan toteuttaminen laajentamalla rautatiealuetta Kerassa. Samalla tehdään radan alittava Karapellontien jatko Kutojatielle ja varaudutaan bussiliikenteeseen siten, että vaihtopysäkit ovat alikulussa ja vaihto mahdollisimman vaivaton.
10 Tillinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Saunalahti, alue 420603, 42. kaupunginosa Saunalahti

Esityksen mukaan.
 
Toimitilarakennusten kortteli asuinkäyttöön noin 245 asukkaalle. Ollaan osittain pohjavesialueella Kauklahdenväylän itäpuolella Tillinmäessä, jossa on olemassa myös raideliikennevaraus. Tulossa on tiivistä ja matalaa asuntoaluetta.

11 Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 110513, 51. kaupunginosa Leppävaara

Esittelijä veti pöydältä korjausten vuoksi. Edellisen päätöksen asiat eivät olleet kaikki tulleet korjatuksi listatekstiin.

Ollut nähtävillä ja lautakunnan käsittelyssä viimeksi 10.12.2013. Tulossa ”toteutuskelpoinen ja viihtyisä” asuntoalue Kehä I:n tunnelin päälle.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
 
Valtuuston hyväksymiä TATU-linjauksia toteutetaan mm. osallistumalla johtamisen kehittämisen pilottihankkeeseen, parantamalla palveluiden järjestämistä esim. siten, että palveluita keskitetään hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle, tehostamalla tilankäyttöä ja maankäyttöä, jne. Käytännössä nyt hyväksyttiin muutaman sadan tonnin lovi budjettiin, joka katetaan ostamalla vähemmän palveluita. (Kuulemma jopa 50000e voidaan säästää, jos oikeasti pääsemme eroon kokouspapereista piakkoin.)

Tässä käytiin pitkä keskustelu. Ongelmana on, että virastolta on otettu jonkin verran rahaa pois, mutta ei ole tehty oikeasti mitään selvityksiä siitä, paljonko rahaa voisi saada lisää tai mikä on tuotto/panossuhde virastossa. Maankäyttö on kuitenkin niitä asioita, joilla kaupungin kassaan tulee lisää rahaa. KÄytännössä ainut asia joka budjetissa joustaa ovat ostopalvelut.

Päätöksessä tehtii lisäys, jossa korostettiin, että tulevaisuudessa täytyy paljon tarkemmin selvittää se, miten kaavoitus tuo rahaa sekä tehdään vastedes kaavatalousselvitykset kaikista (isommista) kaavoista.