Vuoden viimeinen kaupsulista oli lyhyt niin infon kuin kokouksenkin osalta, mutta keskustelua infossa riitti puolentoista tunnin verran isoimmasta asiasta eli vuoden 2014 kaavoituksen työohjelmasta.

Muut asiat olivat Puustellinmäen kaava, Espoonlahden keskus II (lisärakennusoikeutta koululle), Tapiolan keskus II (kirkon kaava palasi nähtäviltä) sekä maksutarkistukset KSK:n maksuihin.
 
Kaavoitusohjelman painopisteet näkyvät oikeastaan parhaiten johdantotekstin alkuosasta:

”Yleiskaavoituksen painopisteitä ovat valtuustokauden tavoitteiden mukaisesti Länsimetron jatkaminen sekä pientalotavoitteiden kannalta etenkin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö. Finnoon osayleiskaavaehdotus ja Keran osayleiskaavaluonnos valmistellaan käsittelyyn. Kaitaa-Iivisniemi alueen osayleiskaavaluonnoksen valmistelua jatketaan. Blominmäen kalliopuhdistamon osayleiskaavan valituskäsittely Helsingin hallinto-oikeudessa jatkuu.
Liikennesuunnittelun vuoden 2014 painopisteet ovat Finnoon ja Kaitaan alueen suunnittelu, liikenneverkkovisio, jossa korostuvat Espoon sisäiset poikittaisyhteydet sekä Espoon pohjoisosien yleiskaava, jossa korostuvat Vihdintie ja sen vaikutusalue. Näiden lisäksi tärkeimpiä kohteita ovat Länsimetron asemien ympäristöjen suunnittelu, Otaniemeen liikkumis- ja liikennereformin jatkona laadittavat pysäköinti- ja liikenneselvitykset sekä pikaraitiotie Raide-Jokerin hankesuunnitelman laatiminen yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.”

Ohjelmasta käytiin varsin vilkas keskustelu jossa nousi esille hyviä kysymyksiä ja tarkennuksia. Saimme ohjelmaan muutamia hyviä muutoksia ja lisäyksiä, erityisesti liikenneverkkovisiossa poikittaisyhteyksien korostamisen sekä liikenneverkkovision kuvaukseen tarkennuksen ”Kiinnitetään erityisesti huomiota joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen.” Liikenneverkkovisio on jatkotyötä Espoon raidevisioon, jossa katsotaan myös pyörä- ja autoliikenne osana kokonaiskuvaa.

Stora Bodön tekstiä tarkennettiin vaihtoehtoisten kaavojen osalta ja Riston hyvin esiin nostama epäkohta Matinkylässä, alueen ainoan lähipuiston (tulevaa Tynnyripuistoa lukuunottamatta) varaaminen Elä ja Asu -keskukselle tarkennettiin niin, että Elä ja Asu-keskusta sovitetaan alueelle mutta ei välttämättä puistoon ja lisäksi Matinkylän keskustan alueesta tehdään kokonaistarkastelu jossa katsotaan myös puistojen sijoittelu.

Muutenkin työ kuulostaa lupaavalta. Kaikkea ei lue ohjelmassa, mutta alueiden tiivistämisiä tarkastellaan siten, että ollaan aloittamassa pilottiprojektia muutamilla kerrostaloalueilla joissa tiedustellaan mm. asukkaiden halukkuutta lisärakentamiseen sekä sitä, miten tämän esteitä saadaan raivattua. Näin voitaisiin löytää tiivistettäviä alueita asukkaiden kanssa hyvässä yhteistyössä.

Kohta 4, Puustellinmäki hyväksyttiin nähtäville pienin alueen kokonaisilmettä parantavin tarkennuksin. Kokoomuksen varajäsen teki keskustelun loppuvaiheessa varsin spontaanisti esityksen autopaikkojen lisäämisestä sekä moottoripyöräpaikkojen määräämisestä kaavassa (joka olisi johtanut koko kaavan uudelleenmiettimiseen ja todennäköiseen rakennusoikeuden pienentämiseen, vaikka kaavassa oli parkkipaikkoja jo enemmän kuin alueella keskimäärin). Esitys äänestettiin nurin 10-3.

Espoonlahden keskus II-kaavaan lisätään väljennystä rakennusalaan ennen nähtäville menoa ja rakennusten sijoittelua tutkitaan vielä nähtävilläolon aikana, jotta saadaan melu- ja pölytasot asianmukaisiksi. Koulun laajennusta ei oikein saa muualle joten rakennusten sijoittelulla voidaan vielä parantaa em. asioita.

Tapiolan kirkon kaava palasi nähtäviltä ja hyväksyttiin sellaisenaan eteenpäin. Myös maksutarkistukset hyväksyttiin sellaisenaan, joskin keskusteltiin että jatkossa pyritään siihen että harvinaisemmat tai vaikeammat toimenpiteet voisivat olla kalliimpia ja pyrkiä pitämään yleiset ja yksinkertaiset toimenpiteet mahdollisimman edullisina.

Pienenä iloisena uutisena kuulin myös kaupunkisuunnittelupäälliköltä kokouksen ulkopuolella, että tulojen saamiseksi kaupungille tonttimyynnillä on nyt alettu kiinnittää huomiota. Kiinteistöpuolen kanssa on tehty nyt yhteistyötä ja ilmeisesti Espoolla on löytynyt reippaasti tiiviistämispotentiaalia kaupungin omilla maa-alueilla. Mikäli tontit ovat sopivia, näitä voitaisiin ottaa mukaan asemakaavoitukseen pikku hiljaa alkaen jo ensi vuonna siten, että kaavoitetut tontit voisi myydä hyvällä voitolla. Tästä voisi tulla Espoolle vuosittain reippaasti lisätuloja. Keinoja siis löytyy kun etsitään! Kerroin tämän kuultuani, että odotan mielenkiinnolla miten seuraavaksi aletaan myös aktivisesti hankkia maata. Maapolitiikkakin voi muuttua, tontti kerrallaan.