Tänään lautakunnan lista oli lyhyt ja infotilaisuus pitkä. Infossa myös käsiteltiin isoja ja innostavia asioita: joukkoliikennettä, Otaniemen kampusalueen kehittämistä ja sähköisiä edistysaskelia – uusi alueraportointityökalu vaikuttaa todella hyvältä ja kokemukset datan avaamisesta olivat yksiselitteisen erinomaisia.

Ensin infon asiat, sitten kokousasiat.

Joukkoliikenteen järjestämisen periaatteet ja kustannukset

Sinikka Ahtiainen kävi läpi joukkoliikenteen järjestämisen ja vastuun byrokraattisia koukeroita. Tero Anttila (HSL) puolestaan esitteli tutkimustuloksia bussiliikenteen houkuttelevuudesta ja tehokkuudesta sekä näiden vaikutuksia liityntälinjaston suunnitteluun. Näistä mielenkiintoisimpia olivat mm. seuraavat:

– Tiheä vuoroväli on tärkein houkuttelevuuden tekijä (vuoroväli alle 10min). Tiheä vuoroväli peittoaa niin pysäkin läheisyyden, matkustusmukavuuden, istumapaikat kuin hinnankin houkuttelevuuden tekijänä. Se oli esitellyllä kartalla täysin omassa luokassaan muista tekijöistä selvästi erottuvimpana.

–  Suora linja on paras, linjan molemmissa päissä on tarpeen houkutteleva kohde. Paras käyttöaste saadaan kun käyttöä on tasaisesti kautta linjan, ei piikkejä.

Tulevassa liityntäliikenteen tarjouskilpailussa kaluston pisteytyksen osuus 16/100 pistettä, 84/100 hintaa. Tämä ohjaa vähäpäästöisyyteen, todennäköisesti voittajissa kuitenkin paljon diesel- tai diesel/sähköhybridiautoja. Liityntälinjastosuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa.

Juho Kostiainen (VTT) kertoi VTT:n TransSmart-ohjelmasta. Aiheena älykäs ja vähähiiliseen liikenteeseen. Pilottihankkeita Otaniemen sähköbussi ja OtaEBus, vuosittainen ideakilpailu Aallossa.

Otaniemi

Esiteltiin kampusalueen arkkitehtuurikilpailun voittaja Väre. Modulimainen ratkaisu, voidaan miettiä kaupunki- ja sisätiloja vielä. Ei wau-arkkitehtuuria vaan lähestyttävämpää arkkitehtuuria, mikä on tässä ehkä hyvä ratkaisu.

Hivenen vielä sulattelen voittajasuunnitelmaa. On hienoa saada kokoavaa tilaa jota pidetään mahdollisimman julkisena ja houkuttelevana (suunnitelmissa koko pohjakerros on yleisölle avoin ja läpikuljettavissa), mutta miten esimerkiksi jos illalla rakennuksen joutuu kiertämään? Tässä toistuu sama ongelma kuin kauppakeskuksissa, mutta julkisessa tilassa.

Parkkisuunnitelmia käytiin edelleen läpi. Ehdotuksena oli normin lievennys 1/200m2 autopaikkaa. Säästöjä saataisiin helposti poistamalla nimettyjä paikkoja, miettimällä vuoropysäköintiä ja kehittämällä koko kampusalueen kokonaispysäköintiratkaisua.

Alueraportointityökalu

Kaupungilla on saatu valmiiksi eCity-alueraportointityökalu. Se löytyy osoitteessa tytpalvelut.espoo.fi/Alueraportointi, mutta ei ole vielä julkinen eli vaatii tunnukset. Sisältää valtavan määrän mittareita, mm. toteutuneen kunnallistekniikan kustannukset ja aloitetut rakennushankkeet. Emme ehtineet saada demoa, toivottavasti vielä.

PK-seudun avoimen datan saitti hri.fi:hin viedään sovelluksesta tietoja pikku hiljaa. 7.10.2013 avattiin Espoon kiinteistötietokanta. Kahdessa päivässä tuli uusi sovellus tähän avoimeen dataan perustuen. Esittelijä kertoi, että vain pari päivää sen jälkeen hänen pomonsa oli kysynyt, olisiko juuri tällaista sovellusta saatavilla.

Avoin data on suunta, johon meidän pitää mennä.

—

Sitten lista-asioihin.

3 Kurttila

Esityksen mukaan. Pientaloa Espoon perukoille. Tässä on eri vaiheissa saatu hyvin rantaraittia kaavoitettua. Alueen uimapaikoista oli vielä keskustelua, ja kaava ei nykyisellään sellaista kiellä.

4 Pitkäjärvi

Pöydälle. Pyysimme tätä, koska saaneet Ympäristökeskuksen virkamiehiä kiinni alkuviikosta.

Alueella on tehty merkittäviä parannuksia keskustelussa ELY-keskuksen ja maanomistajien kanssa. Suoja-alueita rannan kohdalle on lisätty 15-80 metriä eri alueille, suojelualueita on lisätty ja suojelumerkintöjä kulttuurihistoriallisesti merkittäville rakennuksille. Ongelmakohdaksi jää ammattiyhdistyksen 16ha:n tontille hakema lisärakennusoikeus. 300 neliön uudisrakennus on merkittävä lisäys verrattuna pienmaanomistajien maltillisiin rakennusoikeuden lisäyksiin.

Pöydälläoloaikana virkamiehet ja luottamusmiehet käyvät vielä keskustelua tästä kommentoineen Ympäristökeskuksen ja maanomistajien kanssa ja harkitaan, voisiko kahden natura-alueen väliin sijoittuvan rakennuksen rakennusoikeutta vielä tarkistaa.

5 Koivuhovi

Hyväksyttiin pienin lisäyksin ja muutoksin. Muutoksia: alueesta tehdään liityntäpysäköintiselvitys ottaen huomioon seutuliikenteen vyöhykemuutoksen vaikutukset. Lisäksi muutetaan ap-määritystä AK-korttelialueella korttelissa 55041: poistetaan merkintä ”kuitenkin vähintään 1 ap / asunto”. Ko. talo tulee olemaan vuokra-asuntoja, ja ei ole tarpeen vaatia joka asunnolle autopaikkaa. 55023-korttelissa merkintä jää ennalleen.

Ison keskustelun herätti liityntäpysäköinti. Pitkällä aikavälillä Koivuhoviin on arvioitu (2035 mennessä) tarvittavan 115 autopaikkaa, liityntäpyöräpysäköintiä noin 230. Alueen liikenneyhteydet muualta kuin aivan lähialueilta ovat ongelmalliset joten liityntäpysäköinti ei ole todellakaan alueen kynnyskysymys.

Merkittävä joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen ei tule siinä, että lisäämme muutaman kymmenen autopaikkaa vaan siitä että lisäämme monelle sadalle hengelle asunnon käytännössä aseman viereen.