Marraskuun 20. päivänä vietettävän Kansainvälinen lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on tuoda esiin YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja muistuttaa lapsen oikeuksien toteutumisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on valtioita sitova ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

Lapsen oikeuksien päivä on juhlapäivä, mutta myös tärkeä muistutus siitä, että lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Tarvitaan sitoutumista ja työtä. Jokaisen päivän pitäisi olla Lapsen oikeuksien päivä – meillä ja maailmalla.

Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä vietettävän Lapsen oikeuksien viikon teema on tänä vuonna ”lapsen oikeus tulevaisuuteen”. Teema on äärimmäisen tärkeä aikana, jolloin koronapandemia kaikkine seurauksineen, kiihtyvä ilmastonmuutos sekä pitkittyneet sodat ja kriisit eri puolilla maailmaa uhkaavat lasten terveyttä, hyvinvointia, koulutusta sekä oikeutta tulevaisuuteen ja tulevaisuudenuskoon.

Vaikka meillä Suomessa ja Espoossa asiat ovat kansainvälisesti vertaillen hyvällä tolalla, eivät lapsen oikeudet täälläkään toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet, ja lapsiperheköyhyys lisääntynyt. Tuoreiden tutkimusten ja kyselyjen mukaan koronaepidemia on heikentänyt lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja lisännyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden perheiden toimeentuloa kriisi on heikentänyt, vammaiset ja pitkäaikaissairaat, kodin ulkopuolelle sijoitetut sekä lapset ja nuoret, joiden perheissä on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla.  Vaikka taloudellinen tilanne on tiukka ja säästöpaineet suuret, on ymmärrettävä, ettei lasten hyvinvoinnin kustannuksella ”säästäminen” ole inhimillistä, viisasta eikä vastuullista. Lyhytnäköisistä säästöistä lankeaa nopeasti monin verroin ja tavoin kalliimpi lasku. Kestävin ja reiluin tapa huolehtia paitsi lasten hyvinvoinnista myös talouden tasapainosta on panostaa ongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, hyvään opetukseen, terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Lasten oikeuksien on toteuduttava konkreettisesti arjessa, vuoden jokaisena päivänä. Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta, ja esimerkiksi liikennettä, kaupunkisuunnittelua ja rakentamista koskevat päätökset koskettavat myös lasten arkea, ja heidän äänensä on kuuluttava päätöksenteossa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja sitä korostetaan myös tuoreessa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa raportissa. Kaikessa kaupungin päätöksenteossa pitäisi tehdä myös lapsivaikutusten arviointi. Valitettavasti Espoossa on oltu hyvin haluttomia sitoutumaan näihin tavoitteisiin. 

Tekemäni valtuustoaloite, jossa esitin, että Espoo hakisi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaiseen UNICEF:in Lapsiystävällinen kunta toimintamalliin sai lähes täystyrmäyksen niin virkamiehiltä kuin luottamushenkilöiltäkin (valtuustossa 75:stä valtuutetusta ainoastaan 18 äänesti liittymisen puolesta). Käytännössä valtuutetut sanoivat ei lukuisten muiden Suomen kuntien käyttöönottamalle ja hyväksi toteamalle mallille, joka auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista, edellyttää lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa sekä pyrkii lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta.

Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen on Espoossa ollut hidasta ja vaikeaa. Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan.  Se on työväline, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta, lisätä päätöksenteon ja valmistelun laatua ja niiden läpinäkyvyyttä sekä parantaa demokratiaa. Suomessa sen puolesta ovat ottaneet kantaa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen Unicef, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Lastensuojelun keskusliitto.

On ollut surullista ja häpeällistä, että asiat, joiden pitäisi olla itsestään selviä ja jokaiselle kaupungin viranhaltijalle ja luottamushenkilölle tärkeitä ovat saaneet viranhaltijoilta niin penseän vastaanoton ja luottamushenkilöiden kesken niistä on väitelty ja äänestetty. Me vihreät valtuutetut ja luottamushenkilöt olemme yksimielisesti ja väsymättä sekä usein varsin yksin puolustaneet lasten oikeuksien toteutumista. Toivottavasti seuraavissa vaaleissa saamme lisää päättäjiä, jotka haluavat rakentaa ja puolustaa lapsiystävällisempää kaupunkia, jossa lapsen oikeudet toteutuvat kaikilla sektoreilla joka päivä.

Lapsiystävällisyys on myös keskeinen osa kestävää kehitystä. Lapsivaikutusten arviointi kertoo, kuinka sosiaalisesti kestävää päätöksentekomme on ja millaisia vaikutuksia sillä on lapsiin, nuoriin ja perheisiin – heille, joille me tämän maailman jätämme.

Oman maamme ja kuntamme sekä omien lastemme ohella on muistettava myös maailman lapsia. Sylvi Kekkonen kirjoitti aforismikokoelmassaan Kiteitä: ”Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa.” Koronakriisistä ovat kärsineet eniten kaikkein köyhimmät ja erityisesti lapset. Tietenkin itse viruskin kohtelee kovimmin kaikkein huonoimmassa asemassa olevia, joiden perusterveys ja asuinolot sekä mahdollisuus saada hoitoa ovat huonoimmat. Järkyttävää on myös, että median ja ihmisten huomion kiinnittyessä vain koronaan, avustusjärjestöjen rahavarat ovat ehtymässä ja valtioiden ja tavallisten kansalaisten mahdollisuudet ja halu auttaa tyrehtymässä. Lapset kuolevat nälkään, ripuliin ja halvoin rokotuksin ehkäistäviin tauteihin, tai jäävät vaille koulutusta. Avustusjärjestöjen mukaan tilanne on koronan aikana pahentunut todella paljon. YK on raportoinut, että ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen äärimmäinen köyhyys maailmassa on koronan aikana kasvanut, ja jopa puoli miljardia ihmistä on vaipumassa köyhyyteen. Plan uutisoi erityisesti kehitysmaiden tyttöjen kasvavasta valtavasta hädästä. Kriisi ei ole ohitse, kun me hyväosaiset länsimaissa saamme rokotteen tarjoaman suojan. Pidetään yhdessä huolta, että koronavuoden 2020 Lapsen oikeuksien viikon teema ”Lapsilla on oikeus tulevaisuuteen” on lupaus, joka pitää.

Vaikeista ajoista huolimatta tänään on aihetta juhlaan. Planin lastenhallituksen 11-18 -vuotiaiden lasten aloittaman ja järjestöjen laajan tuen saavuttaneen kampanjan tuloksena lapsen oikeuksien päivä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Nostetaan liput salkoon liehumaan lasten, lapsen oikeuksien sekä paremman tulevaisuuden puolesta!

Unicefin entistä pääsihteeriä J.P. Grantia lainaten: ”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.”