Maailman opettajat tänään on teidän päivänne! Missäpä muualla sitä viettäisitte kuin koulussa jälkikasvumme kanssa opettamassa, innostamassa ja tukemassa kasvua. Siitä kiitos ja hatunnosto! Koronaan vastattiin ympäri maailman ottamalla lapset pois koulusta, yhteensä koulujen sulkeminen koski noin 1,6 miljardia lasta ja nuorta. Vain pieni osa heistä pääsi opetuksen piiriin etäopetuksen keinoin. Suuri huoli monessa vähemmän kehittyneessä maassa on pääsevätkö erityisesti tytöt ja esimerkiksi vammaiset lapset enää palaamaan kouluun, kun koulupolku on kerran katkennut. Meillä Suomessa tunnistettiin niin etäopetuksen haasteet kuin mahdollisuudet. On aivan selvää, että oppiakseen tarvitsee myös yhteisön sekä aikuisen apua ja tukea, toisaalta maaseudulla väistämättä jollain aikavälillä harvenevan kouluverkon haasteeseen voidaan näistä kokemuksista etsiä joitain ratkaisujakin. Esimerkiksi lukiolainen voisi opiskella osan viikkoa lähimmän peruskoulun yhteydessä etäopintoina ja olla lukiossaan ja poissa kotoaan vain osan viikosta.

Aika moni vanhempi totesi myös varhaiskasvatuksen arvon keksiessään töiden ohessa lapsilleen virikkeellistä puuhaa. Tämä suunta on onneksi myös valtakunnan päätöksenteossa, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettiin, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyy ja varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen mallia kehitetään. Kunnan puolella suuri haasteemme on tarjota kunnolliset tilat kotien lähellä. Vastauksena tähän on ehdotettu palvelusetelimallia ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden lisäämistä. Ei aivan helppo ratkaisu, kun palvelusetelin päälle asukkaalle maksettavaksi tuleva hinta ei saisi kohota niin, että osa ei taloudellisista syistä voisikaan valita lähintä päiväkotia. Toisaalta moni nyt ostopalveluna toiminut pidetty ja tarpeellinen pieni päiväkoti sanoo, ettei pysty palvelusetelin arvolla enää toimintaa jatkamaan.

Valtakunnan tasolla etenee yksi suurimpia koulutuspoliittisia uudistuksia sitten peruskoulun synnyn – oppivelvollisuuden laajennus. Lakiesityksen pitäisi tulla käsittelyyn nyt lokakuussa ja astua voimaan vuonna 2021. Hallituksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Lisäksi vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita, jotta pudokkuuteen voidaan paremmin tarttua ja nivelvaihetta toiselle asteelle tukea. Vihreät on koko ajan pitänyt tämän uudistuksen edellytyksenä sitä, että koulutuspolun varhaisemmat vaiheet varhaiskasvatus ja peruskoulu hoidetaan hyvin ja siellä turvataan riittävä rahoitus, osaavat opettajat ja pienet ryhmät. Näihin on nyt perusopetuksen laatuohjelman kautta saatu merkittäviä lisäpanostuksia. Tämä on välttämätöntä varmistaa, jotta peruskoulu tarjoaa jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Opettajien suuri huoli on, kuinka turvata kaikkien oppilaiden oppiminen ja eteneminen. Isommat luokat ja heterogeenisempi oppilasjoukko tuovat tähän haasteita, varsinkin kun tiloista ja avustajistakin on pulaa. Oppilashuollon sitovista mitoituksista saadaan toivottavasti pian apua tähän, itse en myöskään olisi valmis siirtämään oppilashuoltohenkilöstöä maakunnan palkkalistoille. Tuen tarpeisten oppilaiden pienryhmien purku puhuttaa syystä opettajia ja lautakunta onkin aikanaan linjannut, että kokeilua ei saa jatkaa ilman erillistä päätöstä ja evaluaatiota, kuinka kokeilu on sujunut. On hieno ajatus, että mahdollisimman moni saa opiskella lähikoulussa, säästetään koulukyydeissä ja samalla rahalla saadaan riittävä tuki tuotua lähikoululle. Jos samaan aikaan koulutuksen muu henkilöstöresurssi vähenee, oppilasmäärä kasvaa ja moninaistuu ei yhtälö ehkä aina ole toimiva. Tässä kohtaa päätöksentekoon tarvitaan kunnon annos koulujen arkirealismia! Koulutuksen puolustajia siis tarvitaan niin meillä kuin maailmalla! Laadukas opetus on lapsen oikeus! Samalla meidän tulee varmistaa, että myös lasten hyvinvointi koulussa paranee! Ja kuten OECD muistuttaa tämän päivän koulu on taloutemme huomenna.

Osaamisasteen nousu ja lasten ja nuorten hyvinvointi ovat niitä tekijöitä, joiden varaan Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet rakentuvat. Pienenä maana tarvitsemme kaikki mukaan!