Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi tänään 2. vaihemaakuntakaavan, jota on työstetty koko valtuustokausi. Olin tässä vanhan valtuuston viimeisessä kokouksessa läsnä Jyrki Kasvin varajäsenenä.
Vaihemaakuntakaavan keskeiset tavoitteet ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, seudun kilpailukyvyn parantaminen, kaupan palveluverkon linjaaminen sekä kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen. Pääosin olimme vihreässä ryhmässä lopputulokseen tyytyväisiä.
Kaupan palveluverkon ohjaaminen osoittautui kaavan hankalimmaksi asiaksi, ja ratkaisua hiottiin maakuntahallituksessa useaan otteeseen. Kaava korostaa keskustoja kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana, mikä on tärkeä periaate. Keskustojen ulkopuolelle voidaan sijoittaa vain sellaisia kaupan toimintoja, jotka eivät kilpaile keskustojen kanssa (esim. auto-, rauta-, huonekalu- ja puutarhakauppaa).
Poikkeuksena on kuitenkin Espoon Lommila, jonne voidaan kaavan mukaan sijoittaa päivittäistavarakauppaa jopa 10 000 k-m2. Vihreät ovat kaavan käsittelyvaiheissa vaatineet seudullisen päivittäistavarakaupan mahdollistavan merkinnän poistamista Lommilasta, mutta hävinneet äänestykset.
Perusteeksi Lommilan merkinnälle ei kokouksessa esitetty muuta kuin, että se on perua vanhasta maakuntakaavasta. Ihmettelimme, miksi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan merkintöjä on poistettu muualta, mutta Lommilaan ei ole koskettu. Espoon vahvalla lobbauksella lienee osuutta asiaan.
Vaikka maakuntahallituksen viimeinen käsittely oli yksimielinen, päädyimme esittämään muutosta Lommilan päivittäistavarakaupan mitoitukseen. Johanna Karimäki esitti, että Espoon Lommilassa olevan päivittäistavarayksikön kooksi rajataan 4000 k-m2. Asiasta käytiin keskustelu, jonka jälkeen äänestettiin. Esityksemme hävisi äänin 16-28, 1 tyhjä. Valitettavaa oli, että paikalla oli 45 / 78 valtuutetusta. Tämä kertoo maakuntavaaltuuston roolista ja arvostuksesta. Sen oletetaan olevan kumileimasin, joka hyväksyy esitykset keskusteluitta nuijan kopautuksella.
Kannatin omassa puheenvuorossani Johannan esitystä ja toin esiin kaavan käsittelyvaiheita Espoossa.
Maakuntahallitus kokoontui juuri ennen kokousta ja esitti, että Östersundomin alue jätetään hyväksymättä ja palautetaan jatkovalmisteluun. Tämä päätettiin yksimielisesti. Osalle alueesta ollaan tekemässä Helsingin, Vantaan ja Sipoon toimesta yhteistä yleiskaavaa. Kun yleiskaavan teko on venynyt, katsottiin järkevästi, ettei maakunnallisia ratkaisuja tehdä ennen kuin yleiskaavatyö on selvillä.
Näin päättyi kauteni maakuntavaltuuston varajäsenenä. Ihan kunniakas lopetus.
Tässä vielä puheenvuoroni koskien Lommilaa:
* * *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut,
Haluan vielä tuoda tietoonne Lommilan kauppakeskuksen käsittelyvaiheet Espoossa. Samalla kun maakuntahallitus on valmistellut maakuntakaavaa ja hionut erityisesti kaupan ratkaisuja, on Espoossa käsitelty Lommilan asemakaavaa.
Lommilan kauppakeskuksen toteuttamisella on aivan olennainen merkitys Espoon keskuksen kaupallisten palveluiden kehittämiselle.
Espoossa on hyviä esimerkkejä palveluiden keskittämisestä joukkoliikenteen solmukohtiin: Sellon kauppakeskus Leppävaarassa on juna-aseman kupeessa, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden palvelut tulevat keskittymään metroasemien ympärille.
Espoon keskuksessa ollaan tekemässä poikkeusta: Seudullisesti merkittävä päivittäistavarakaupan keskus ollaan sijoittamassa kahden kilometrin päähän Espoon keskuksen juna-asemasta. Tämä olisi kohtalokasta aseman seudun kaupallisille palveluille. Ostovoima ei riitä kahdelle kaupalliselle keskukselle seuraavan 10-15 vuoden aikana.
Lommilaa markkinoidaan harhaanjohtavasti tilaa vievän kaupan keskuksena. Todellisuudessa sinne on ensimmäisessä vaiheessa esitetty Citymarket, Prisma, Sokos ja Kodin ykkönen.
Vihreät ovat maakuntahallituksessa esittäneet Lommilan seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan merkinnän poistoa, lukuun ottamatta viimeistä käsittelyä, jossa päivittäistavarakaupan määrä rajattiin 10 000 k-m2. Valitettavasti tuo määrä ei riitä estämään hypermarkettien tuloa Lommilaan.
On erikoista, että Lommila on saanut osayleiskaavassa erityiskohtelun. Se on ainoa poikkeus, jossa seudullisesti merkittävää päivittäistavarakauppaa sallitaan keskustan ulkopuolelle.
Espoossa kaavaa on käsitelty vuosikausia. Hok-Elanto ja Kesko ovat alueen maanomistajia ja lobanneet vahvasti kaavaa, joka mahdollistaa hypermarket-vetoisen kauppakeskuksen. Espoon valtuusto palautti kuitenkin kaavan viime joulukuussa uudelleen valmisteltavaksi siten, että päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4000 k-m2.
Pöyristyttävää oli, että kaupunginhallitukseen tuotiin viikko valtuuston päätöksen jälkeen maakuntakaavalausunto, jossa todettiin, että 10 000 k-m2 ei ole ristiriidassa asemakaavan kanssa, vaikka valtuusto oli juuri toisin päättänyt. Kaupunginhallituksen enemmistö ei valitettavasti kunnioittanut valtuuston päätöstä.
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet edellyttävät vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.
Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä Lommilan kauppakeskuksen ajoitus sidotaan ympäröivän taajamarakenteen kehitykseen. Riittääkö suunnittelumääräys, kun Lommilan seudulle on jo kaavoitettu ja rakennettu asutusta. Lommila lisäisi osaltaan painetta asuntorakentamisen leviämiseen kohti pohjois-Espoota.
Maakuntakaavan aineiston mukaan ympäristöministeriö ja ely-keskus kiinnittävät edelleen huomiota siihen että kaavaehdotuksessa mahdollistetaan seudullisesti merkittävää päivättäistavarakauppaa Lommilaan. On siis olemassa riski, että ympäristöministeriö ei kaavaa tältä osin vahvista.
Meillä on Espoossa esimerkkejä siitä, mihin johtaa, kun kaavoitetaan viranomaislausuntoja huomioimatta. Hista kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Halutaanko nyt ottaa riski, että maaakuntakaavalle käy samoin?
Arvoisa puheenjohtaja,
Jumbojen ja Ideaparkien sijaan on kehitettävä vahvoja alueellisia palvelukeskuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Tähän maakuntakaava pääosin tähtääkin. Emme näe kestäviä perusteita sille, että Lommila olisi poikkeus.
Koska Lommilaa koskevan merkinnän hyväksyminen olisi riski sekä kestävän kehityksen että Espoon keskuksen kehittämisen kannalta, kannatan Johanna Karimäen palautusesitystä.