(Länsiväylä 27.7.2008) Länsiväylässä 20.7. vertailtiin pääkaupunkiseudun kauppakeskuksia. Espoossa niitä riittää, sen sijaan meiltä puuttuu kaupungin kadunvilinä ja yhteiset viihtyisät oleilupaikat.

Alle puolella espoolaisista on auto, mutta autojen määrä on kasvussa, eikä ihme. Espoon aluekeskuksissa ihmiset ja laadukas kaupunkiympäristö ovat unohtuneet kauppakeskusten, moottoriteiden, liittymien ja pysäköintitalojen jalkoihin. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä tämä on kestämätön suunta.

Autottomien onneksi osa kauppakeskuksista on hyvien julkisten yhteyksien varrella. Huonojalkaista naapurinrouvaa tai pienten lasten yksinhuoltajaa se ei kuitenkaan lohduta. Heille lähikauppa on arjen pelastus. Toivotaan vain, että lähikauppa pysyy hengissä hypermarkettien puristuksessa.

Viihtyisä, palveleva ja ihmisläheinen kaupunkimiljöö ei synny itsestään, vaan sille pitää luoda puitteet kaavoituksessa.  Jos kaupungissa ei ole yhteistä tilaa, kävelykatuja ja aukioita, ei synny paikkoja, joissa voi istuskella elämää katsellen. Ilman vetovoimaista kaupunkitilaa ei synny houkuttelevia liikepaikkoja hyville ravintoloille ja kivoille kahviloille.

Kaupunki on kaupallinen ympäristö, mutta siinä on merkittävä ero kauppakeskukseen verrattuna. Julkisessa kaupunkitilassa ihminen on asukas, kauppakeskuksessa kuluttaja. Kuluttajan ihmisarvo määräytyy lompakon paksuuden mukaan.

Marjut Joensuu
ympäristöekonomisti
Kilo, Espoo