Eilen pohdimme noin 30 hengen voimin, miten Espoo palvelee ikääntyneitä asukkaitaan. Keskustelua alustamaan olimme saaneet vanhuspalvelujen
johtaja Matti Lyytikäisen.
Lyytikäinen esitteli työn alla olevaa uutta ikääntymispoliittista ohjelmaa, jonka lähtökohtana on yhteinen vastuu. Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen kuuluu kaupungin kaikille toimialoille – ja meille jokaiselle.

Vanhuspalveluiden johtaja Matti Lyytikäinen ja muistisairaiden määrän kehitys
Espoo ikääntyy, mutta ikääntyvät ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä pidempään. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asuisi kotona mahdollisimman pitkään. Toisaalta muistisairaiden määrä kasvaa ja meidän on ratkaistava, miten heidät hoidetaan inhimillisesti ja laadukkaasti. Tiukka taloustilanne asettaa omat reunaehtonsa palveluiden järjestämiselle.
Ikääntyminen halutaan nähdä Espoossa myönteisenä asiana. Tavoite on, että espoolaiset ikääntyneet rakentavat itse ja yhdessä elämäänsä sekä asuvat ja elävät kotonaan turvallisesti.
Ohjelman keskeiset linjaukset ovat:
- hyvinvointia edistävä toiminta on tavoitteellista ja siihen on helppo osallistua
- ikääntyneet osallistuvat ja vaikuttavat
- viestintä, ohjaus ja neuvonta toimivat ja tavoittavat ikääntyneet
- ystävällinen teknologia ja sähköisten palvelujen uudet sovellukset auttavat arjessa ja edistävät osallisuutta
- esteetön elinympäristö tukee itsenäistä elämää
- kotona asuminen on ensisijaista
Ohjelmaluonnos on lähiaikoina lähdössä lausuntokierrokselle ja tulee aikanaan valtuustoon hyväksyttäväksi. On tärkeää, että pääsemme keskustelemaan ikäihmisten asioista valtuustossa. Myös vanhusneuvostolla on keskeinen rooli ohjelman laadinnassa ja seurannassa.
Ohjelman lisäksi Lyytikäinen kertoi hoivapalvelujen tilanteesta. Yli 90% yli 75 vuotiaista asuu kotona ja tämä on tavoite jatkossakin. Ilman palveluita se ei kuitenkaan onnistu.
Tarvitaan entistä parempaa neuvontaa ja palveluohjausta, jotta osataan tarjota ikäihmisille oikea-aikaisia toimintoja ja palveluita. Tarvitaan alueellisia matalan kynnyksen neuvontapisteitä, joista saa monipuolista neuvontaa ja ohjausta eri tahojen palveluista. Tarvitaan monipuolisia sähköisiä palveluita ja yksilökohtaista palveluohjausta.
Kotona asumisen mahdollistaa usein omaishoitaja. Omaishoitajien saaman korvauksen lisäksi on tärkeää turvata omaishoitajan jaksaminen riittävillä tukipalveluilla. Moni omaishoitaja hyötyy esimerkiksi siivouspalveluista, vertaistuesta ja mahdollisuuksista viettää vapaapäivät tietäen, että oma puoliso tai muu hoidettava on hyvissä käsissä.
Omaishoitajien tukipalveluiden parantaminen on ollut vuosittain vihreiden tavoitteena talousarvioneuvotteluissa ja siihen onkin saatu lisärahaa. Tällä hetkellä 75 vuotta täyttäneistä 2,2% on omaishoidon tuen piirissä ja tavoitteeksi on asetettu 3%. Tällä hetkellä vain puolet omaishoitajista käyttävät vapaapäiviä ja tätä osuutta halutaan kasvattaa. Myös siivousapua on tarkoitus lisätä.
Vanhuspalveluiden ammattilainen ja Vihreiden valtuustoryhmän jäsen Päivi Salli totesi kommenttipuheenvuorossaan, että suuri huoli kohdistuu
muistisairaiden hoitoon Espoossa. Vaikka tilastot hoitoon pääsystä näyttävät hyviltä, ovat yksin asuvien muistisairaiden palvelut riittämättömällä tasolla.
Vanhusneuvoston jäsen Juhani Kytö korosti esteettömän ympäristön ja muistiystävällisen kaupunkirakenteen puolesta muistuttaen, että vanhusneuvoston työ koskee koko kaupunkia.
Vanhusneuvoston varajäsen Riitta Lahikainen puolestaan korosti yhteisöllisen toiminnan merkitystä ja peräänkuulutti keinoja, joilla kaupunki voi sitä tukea.
Keskustelussa nousi esiin mm. huoli yksinäisten muistisairaiden pärjäämisestä kotona, elinympäristön esteettömyys ja joukkoliikenteen kyky palvella ikäihmisiä. Sää oli otollinen kirvoittamaan keskustelun aurauksen prioriteeteista. Tärkeä huomio oli, että yksinäisiä vanhuksia ovat juuri ne yksin asuvat kotihoidon asiakkaat. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää, mutta sen varaan ei voida palveluita laskea.
Innostusta herätti etsivä vanhustyö (vrt. etsivä nuorisotyö). Espoo on käynnistämässä Seniori-Vamos hanketta, josta Helsingissä jo hyviä kokemuksia.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pinja Nieminen totesi lopuksi, että Espoossa tehdään todella hyvää työtä, mutta esitti oman huoliskenaarionsa tulevaisuudesta: Miten käy niille, joilla ei ole omaisia ja johtaako laajempi yhteiskunnallinen kehitys siihen, että vain varakkaat saavat
hyvää hoitoa?
Lumipyrystä huolimatta paikalle saapunut yleisö ja vilkas keskustelu osoittivat, että tilaisuudelle oli tilausta. On tärkeää varmistaa, että ikäihmisten ääni kuuluu ja he pääsevät itse vaikuttamaan elämäänsä. Jatkamme työtä hyvien ikäihmisten palveluiden puolesta niin sosiaali- ja terveyslautakunnassa kuin kaupunginhallituksessa ja valtuustossakin.
Tekstin kirjoitti Tiina Elo
Vaikka ohjelman osioissa lueteltiin kohta ”ikääntyneet osallistuvat ja vaikuttavat”, niin ohjelma lähinnä suuntasi haurastuviin vanhuksiin eräänlaisina objekteina. Tärkeää toki! Mutta kun itse jään vuoden päästä eläkkeelle, koen olevani hyvää potentiaalista työvoimaa mm. vihreiden arvojen edistämistyössä. Olen joskus aikaisemminkin maininnut ajatuksen Vihreät mummot ja vaarit -alaosastosta, jonka jäsenet juuri lastenlastensa takia erityisesti toivoisivat pitkän tähtäimen ekologisia ratkaisuja ja olisivat varmaan usein valmiit uhraamaan jotain niiden eteen. Ideaa voisi kypsytellä.
Hyvä pointti! Vihreillä on Helsingin seudun ikivihreät yhdistys, johon voisit olla yhteydessä http://yhdistykset.vihreat.fi/ikivi
Espoossa Juhani Kytö on ollut aktiivinen vanhusneuvoston asioissa ja viritellyt paikallista ikivihreää toimintaa, minulta saat yhteystiedot hänelle.
Helka