Valtuuston neuvottelutoimikunta saavutti neuvotteluissa neuvottelutuloksen Espoon kaupungin vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä investoinneista. Sopimuksen takana ovat kaikki valtuustoryhmät.
 
Sopimuksen hankalimpana osuutena neuvotteluissa näin ryhmien erilaiset arviot palveluihin kohdistuvien resurssien riittävyydestä kasvavassa kaupungissa. Tämä johti ryhmät erilaisiin arvioihin tulopohjan vahvistamisen tarpeesta. Osalle ryhmistä palveluiden rahoittaminen katteesta ja lisälainoin oli helpompaa kuin toisille. Silti huoli tulopohjan vahvistamisesta ylipäätään on ryhmien jakama huoli. Yhtenä keinona tähän neuvottelutulos tarjoaa maankäytön tehostamista. Tulokehitys tässä ei kuitenkaan kohdistu heti ensi vuodelle. Tuloveron korotus oli usean ryhmän ensisijainen tulonlisäysvaihtoehto.

 
Enemmistöä veronkorotuksen taakse ei syntynyt, joten neuvotteluja jatkettiin siltä pohjalta, että ratkaisut pitää hakea budjetin sisällä ja mahdollisesti jonkinlaisella liikkumavaralla katteen sisällä.
 
Tämä liikkumavara ei asettamamme talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman puitteissa ja suurten investointien aikaan voi olla kovin suuri. Neuvoteltuamme tarpeellisista lisäkohdennuksista ja budjetin sisäisistä muutoksista täksi käyttötalouteen kuluvaksi lisäsummaksi muodostui lopulta 5,5 miljoonaa euroa.
 
Keskustelua käytiin paljon siitä, esittääkö neuvottelutoimikunta kohdennukset tarkasti vai annetaanko tässä päätösvaltaa enemmän lautakunnille jonkinlaisin ohjeistuksin.
 
Lopputulos sisältää molemmanlaista päätöstapaa. Sivistystoimen osalta kohteet summineen päätettiin neuvotteluissa tarkasti. 2,7 miljoonan euron lisäys kohdistuu Espoo-lisän leikkauksen perumiseen ensi vuodelta. Lisän vaikutuksista päivähoidon tarpeeseen tehdään kuitenkin selvitys tulevaisuuden päätöksentekoa helpottamaan. Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon, jotka pysyvät tämän vuoden tasolla. Lisäksi iltapäivähoitoa helpottamaan tuetaan asukaspuistoja.
 
Sosiaali- ja terveystoimessa lautakunta voi allokoida 2,4 miljoonan euron lisäyksen neuvottelujen ohjeistuksen perusteella perhe- ja sosiaalipalveluihin, vanhusten palveluihin, erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon.
 
Lisäksi tulopohjanvahvistamiseksi lisätään resursseja kaavoitukseen 400 000 euron edestä.
 
 
Investointien osalta neuvottelujen henki oli etsiä keinoja koulu- ja päiväkotirakentamisen nopeuttamiseen, johon kasvava kaupunki luo valtavan paineen. Tätä ongelmaa ratkomaan selvitetään sijoitusrahastomallin käyttämistä. Tällaista ratkaisua voitaisiin mahdollisesti kokeilla Matinkylän uimahallin ja Merimatin koulun kohdalla, jonka rakennus- ja rahoitusratkaisusta neuvottelutulos velvoittaa tuomaan esityksen vuoden 2015 aikana. Koulu- ja päiväkotitilojen riittävyyttä pyritään edistämään myös muuttamalla painotusta teiden rakentamisesta koulujen ja päiväkotien elinkaarta pidentäviin korjauksiin 3,7 miljoonan edestä.
 
Neuvottelujen hankaluudesta kertoo ehkä myös se, että pöytäkirjamerkintöjä tehtiin yhteensä 36. Lieneekö ennätys? Merkinnät sisältävät paljon tärkeä ohjausta ja niille annettiin neuvotteluissa määrästä huolimatta painava arvo.
 
Kuten valtuusto hyvin tietääkin, tätä valtuustokautta on leimannut ilmassa olevien suurten uudistusten (kuntajako, sote) seuraaminen, kommentointi ja mahdollisten vaikutusten arviointi. Useilla ehdotetuista ratkaisuista on vaikutuksensa myös Espoon talouteen.
 
Vuoden 2015 alussa voimaan tulevat valtionosuusuudistuksen mukaiset valtionosuuksien määräytymiskriteerit pyrkivät tekemään kuntien välisestä palvelujen kustannusten jaosta oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Espoon osalta vaikutukset olisivat olleet aiempaan tasoon nähden neutraalit, jollei kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostosta Espoolle kertyvää verotuloa aiottaisi ottaa kokonaan valtiolle pienentämällä vastaavasti valtionosuutta. Tämä päätös asettaa kunnat täysin eriarvoiseen asemaan. Käytännössä kahta saman tulotason kuntaa kohdellaan tässä eri tavoin riippuen siitä, nouseeko kiinteistöveron taso nyt vai nousiko jo esimerkiksi vuosi sitten. Tämä ratkaisu on suoraan sanottuna täysin epäreilu ja käsittämätön. Espoolle tämän päätöksen vaikutus on 20,6 miljoonaa euroa.
 
Loppuun haluan mainita muistutuksen tulevista haasteista. Taloussuunnitelman luvut sisältävät yhä merkittäviä tuottavuuden parantamistavoitteita, samaan aikaan kaupungin väkiluku jatkaa kasvuaan, vanhus väestön ja vieraskielisen väestön osuus kasvavat, lasten määrä lisääntyy. Kokonaisuutena palveluntarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Henkilöstötarpeeseen tämä luo suuren paineen yhdessä  henkilöstömäärän ennallaan pysymisestä tekemämme kirjauksen kanssa.
 
 
 
Kiitos neuvotteluista ryhmille ja virkamiehille.