(Länsiväylä 17.8.2008) Jarkko Lahtinen pyysi minua (LV 23.7.) tarkentamaan miten edistäisin joukkoliikennettä Espoossa (kirjoitukseni LV 20.7.).

Lahtinen on aivan oikeassa siinä, että joukkoliikenne on Espoossa haasteellisempaa kuin Helsingissä jo siksikin, että kaupungissamme on useita aluekeskuksia ja harvempaa asutusta. Siksi pitäisi edelleen olla huolellinen kaupunkirakennetta suunnitellessa, että tiivistäisimme ja rakentaisimme ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Esimerkiksi Histan alueen rakentamisen aloittaminen olisi suorastaan vastuutonta ennen kuin raideyhteys sinne on saatu edes suunnittelupöydille.

Voin vakuuttaa Lahtiselle, että yli kymmenen vuotta Espoon valtuustossa on opettanut minulle, että kunta tai valtio eivät ole raha-automaatteja.

Tiedän, että Espoolla on varaa sijoittaa joukkoliikenteeseen. Turhista tiehankkeista voitaisiin luopua. Verotulot ovat jälleen kerran ennakoitua suuremmat. Sähköyhtiön myynnistä saadut rahat ovat rahastoissa, joissa pääoma tällä hetkellä pienenee. Kun rahoja vielä on, tulisi niitä käyttää kaupungin välttämättömiin kouluinvestointeihin, sen sijaan, että otetaan uutta vaikkakin melko edullista lainaa. Rahastoista voitaisiin ottaa harkiten rahaa myös joukkoliikenteeseen.

YTV esittää ensi vuodelle Espoon sisäisten lippujen hintoihin vain 0,9 prosentin korotusta, mutta seutulippuihin 3,9 prosentin korotusta. Korotukset ovat toki maltillisia kun niitä verrataan linja-autoliikenteen kustannusindeksiin, joka on noussut 11 prosenttia, mutta silti lippuhintojen korotukset ovat väärä signaali päättäjiltä. Espoon tulee vastustaa YTV:n korotusesitystä.

Suurimmat liikenneruuhkat pääkaupunkiseudulla ovat Kehä I:llä, juuri kuntarajat ylittävällä liikennesuunnalla. Siksi seutulipun hinta pitäisi pysyä nykyisellään, tai jopa laskea.

Tarvittaisiin porkkanaa eikä vain keppiä. Polttoaineiden maailmanmarkkinat hoitavat tuon keppipuolen joka tapauksessa.

Lahtisen mukaan Helsinki panostaa joukkoliikenteeseen yli sata miljoonaa euroa vuosittain. YTV esittää, että Espoon panostus vuonna 2009 olisi 46 miljoonaa euroa. Jo kymmenen miljoonan euron lisäpanostus nykyhinnoin auttaisi toteuttamaan suunnitellut uudet linjat ja lisävuorot siten, että matkustajat huomaisivat eron.

Panostus joukkoliikenteeseen tulee nähdä strategisena valintana, josta seuraa säästöjä suoraan kuntalaisille, parempaa ilmanlaatua ja viihtyisämpää matkantekoa kaikille.

Nina Knaapila
Valtuutettu (Vihr.)