Jos rahanpesusta jää kiinni, on se selvä rikos. Entä veronkierto, puoliksi laillinen? Voimavarat harmaan talouden kitkemiseksi ovat pienet. Tämä ei ole sattumaa. Oikeistolainen hallitus päinvastoin tukee HALLINTAREKISTERIN kautta salausjärjestelmää. Harmaan talouden vyöhyke mustenee. Uusi lakiesitys laajentaa hallintarekisterin ulottumista myös kotimaiseen sijoitustoimintaan.

Keskustelu 11. huhtikuuta Sanomatalon Wayne’s kahvilassa keskittyi veronkiertoon.
Tämä oli poikkeuksellinen vaalitilaisuus, sillä siinä kulttuuri ja politiikka löivät kättä. Ryhmäteatterin jäsenet osallistuivat tilaisuuden järjestelyyn: Eduskunta-dokumenttinäytelmän yksi tekijä, Jari Hanska sekä Hanna Kuusela jakoivat puheenjohtajuuden ja Susanna Kuparinen kommentoi yleisön joukossa.

Kun puhumme köyhyydestä, ei riitä, että kerromme, että välitämme, että pidämme köyhien puolta. Syvennetään keskustelua. Miksi tuloerot vain kasvavat? Mikä aiheuttaa eriarvoisuutta? Mistä köyhyys johtuu? 

Veroparatiisijärjestelmä kulkee omia teitään välittämättä ilmiöstä, jota se ruokkii. Tax Justice Network on kansainvälinen verkosto, jonka ensimmäinen lauseke on: ”Tax havens cause poverty”. Veroparatiisijärjestelmä aiheuttaa köyhyyttä.

”Your Secret is Safe with Me” Christine Keeler laulaa Profumo- skandaalista 1963. Veroparatiiseja on OECD:n mukaan luokituksesta riippuen noin 70. Näistä viranomaistiedonvaihtoon on suostunut 35  Pääosa on entisten siirtomaavaltojen entisiä alusmaita. Useimmilla on itsehallinto. Cayman, Bermuda, Man-saaret, Kanaalisaaret, Neitsytsaaret: Samat saaret saavat toimintaansa kannustusta emomailtaan. Tästä vastavuoroisuudesta ei tietenkään puhuta. EU:n maataloustuki ulottuu myös valtamerten saarille. Sidos tuottaa riippuvuutta, asukkaat ovat palvelijan asemassa suhteessa isäntiinsä. Itsenäistyminen ei ole esityslistoilla.

Vastoin yleistä käytäntöä kuka tahansa voi perustaa sijoitustilejä. Ei tarvitse asua saarella ja muutenkin operointi tapahtuu nimettömänä. Veroparatiisit suovat suojan mafialle, hirmuhallitsijoille, huumekuninkaille. Viattomien ja rehellisten kansalaisten sijoitusrahat sekoittuvat rahanpesussa, joka ei valikoi seuraansa. Kirjanpitoyhteisöt  huolehtivat sopivista järjestelyistä, joista ensimmäisenä on anonymiteetti ja yleislausekkeena verojen välttäminen eli veronkierto ’tax evade’ ja ’tax avoidance’ Suuret neljä, THE FAMOUS FOUR, operoivat maailmalla neuvoen, miten veroja vältetään. Samalla, kas kummaa, palvelevat myös niitä, jotka itse tarvitsevat veroja, eli julkista sektoria, kuntia ja seurakuntia. Espoon yhteinen kirkkovaltuusto teki valinnan, koska PriceWaterHouse Coopers-yhtiö oli halvin. Ensi kerralla otetaan  eettiset kriteerit käyttöön, toivoi kirkon luottamusväki. Sanottiin ääneen, että tapahtui paha moka, virhe.

Espoon kaupunki on myös valinnut yhtiön nimeltä KPMG ja taas taakse jäivät kotimaiset yrittäjät. Deloitte ja Ernst ja Young ovat vahvasti kilpailussa mukana. Riittääkö finanssilukutaito näiden yhtälöiden ratkaisuun? 

Aarresaarten kätköissä ei ole kultaa, vaan salaisia kansioita, joiden omistajat ovat kadoksissa.

Säätiöt, holding-yhtiöt ja kaikenlainen ketjutus ovat keinoja peittää alkuperä, omistajat ja toimijat kaikelta kontrollilta. Yli puolet maailman kaupasta tapahtuu veronkierron kautta. Varsinaisiin verokeitaisiin on ulkopuolisen vaikea päästä, valvonta on tarkka ja mafia pitääkin mm. toimittajat kaukana. Nicholas Shaxsonin teos Treasure Island – the Men Who Stole the World kuvailee elävästi, miten jännittävää ja vaikeaa on ulkopuolisen vierailu saarella.

Asiat etenevät hitaasti: Vähemmistö tuo keskusteluun asioita tai näkökulmia: tietoisuus kasvaa.

TO MAKE SENSE OF THE WORLD. Kuvio on rikottava ”Bryta mönstret ” sanoo ruotsalainen. Liikkeellä ovat kansalaisjärjestöt, kulttuuriryhmät ja heidän aktivistinsa. Muutkin alkavat koputtaa korruptiojärjestelmän ovelle. Mitä siellä pimeässä oikein puuhataan? Mikä on tämä verhoiltu järjestely?

Ensin täytyy tunnistaa mekanismit, toimintatavat ja rekisteröidä toimijat.

Pankit, vakuutusyhtiöt, pörssit, sijoittajat, tilitoimistot mainostavatkin avoimesti. Nimet löytyvät hyvässä ja pahassa internetistä. Hedge-rahastoja mainostetaan avoimesti. Mitä, jos sekoittaisi historiallisen, sosiaalisen ja eettisen sanaston finanssitalouden käsitteistöön? Miten tavoitteet ja periaatteet sointuisiva yhteen? Se onkin jo tuhannen ja yhden laulun paikka. Lukutaitoa molempiin tarvitaan.  

Pohja saada tietoa kasvaa koko ajan suomalaisin voimin.

Aloitteita ja toimenpiteitä ns. Tobinin verosta on esitetty kauan. Valitettavasti ne ovat usein jääneet esityslistoille ilman toteutusohjelmaa. aikatauluja. Suomessa vuonna 2009 Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan Attacin puheenjohtaja, on tehnyt toimenpidealoitteen, jonka allekirjoitti 70 kansanedustajaa. Euroopan parlamentti on tehnyt aloitteen transaktioverosta maaliskuussa 2011.

Monia kysymyksiä on vielä avaamatta. Miten mahdolliset verorahat käytetään, ovatko ne korvamerkittyjä? Mikä on kansallisvaltioiden rooli? Keskuspankin rooli? YK:n rooli? Kuka saa päättää?

Myös 7.3.2011 Wäiski-laivalla, vasemmiston vaalitilaisuudessa esitelmöitiin aiheesta; Ville-Pekka Sorsa ja Heikki Patomäki esittelivät nykytilanteen luvuin ja faktoin. Sorsan ja Teppo Eskelisen uusi teos Hyvä Talous (Like 2011) oli esittelyssä.

Poliittinen kontrolli on välttämätön

Vapautettu finanssitalous tarvitsee kansallisvaltioiden näkökulmasta suitset, eli poliittisen kontrollin. Washingtonissa toimiva  Global Financial Integrity on saanut tehtävän 50 hallitukselta selvittää toimenpiteitä finanssitalouden saamiseksi oikeudenmukaiseksi ja avoimeksi.

Pääomapako on surullinen ilmiö, vailla yhteisvastuullista etiikkaa. Pääomapako murtaa demokratian perusprinsiippejä ja luottamusta kansalaisten silmissä. Mikä on se joukko, joka katsoo itsensä etuoikeutetuksi? Jo varallisuusvero on poistettu ja mekanismit välttää tuloveroja toimivat valtion veropohjaa murtaen. Rikkaimmilla ei ole tuloja lainkaan, kun ne voidaan siirtää tulot pääomaverotettavaksi. Kaikki kuitenkin hyötyvät verorahojen käytöstä, oli se sitten sosiaalista, teknistä tai kulttuurista infraa. Johdannaiset ovat aikapommi, bonukset fiktiivisiä, rahaa saa painaa jo nyt budjettivajeiden takia ja niiden rakentaminen takaisin reaalirahaksi voi kestää kymmenen vuotta.

Rikkaat rikastuvat nyt ennen näkemättömällä tavalla. Bonukset ovat moraalisesti, mutta myös finassitaloudellisesti reikäisellä pohjalla. Katteet ja vastuut puuttuvat.

Yhteensä on arvioitu, että veroparatiisien rahavarallisuus olisi 11,5 triljoonaa dollaria. Euroopan laajuisesti vuosittain jää pois budjeteista Venäjän bruttokansantuotteen kokoinen summa eli noin 650 miljardia euroa. Kehitysavun yhtä dollaria kohden karkaa veroparatiisiin 12 dollaria. Kehittyvät maat, joita vaivaa jo ennestään korruptio,  saavat kärsiä eniten tästä ylikansallisten yhtiöiden harrastamasta veronkierrosta. ( Global Financial Integrity U.S. 2009). Kokonaiskuva uuskolonialismista alkaa hahmottua.

Ennen sijotukset ja investoinnit kohdistuivat reaalimaailmaan, toivat työpaikkoja, rakennettiin teitä, teollisuutta. Nyt investoinnit ovat romahtaneet, globaalissa myllyssä raha kuitenkin kertaantuu potensseihin hyödyntämättä kansalaisia, mutta ottaa selkänahastaan itse työn ja kaataa veromaksun tavallisen ihmisen harteille. Kapitalismi ei auta ihmistä. Marxin kurjistumisteoria näyttäytyy uudessa valossa. Prerogatiivi, etuoikeutettujen joukko, jatkaa voittokulkuaan, ellei verotusta saada oikeudenmukaiseksi. Pelkkä valuutanvaihtovero toisi jo valtaisat summat valtioiden kassoihin.

Tobinin eli Robin Hood-veron on laskettu voivan jopa maailmanlaajuisesti puolittavan köyhyyden! YK:n vuosituhantistavoite 2015 köyhyyden puolittamiseksi on viidennes siitä, mitä vuosittain kulkee verottamatta veroparatiisien kautta. Asioiden ja ilmiöiden yhdistely kannattaa.

30-luvulla oli paha lama ja siksi mm. John Maynard Keynes halusi reivata taloutta. Hän paheksui kilpailua ja halusi keskittää voimat kotimaiseen tuotantoon ja pitää pääomat myös kotona. Kilpailun vastapainoksi hän haaveili maailmanlaajuisesta osuuskunnasta. Kansainvälinen maailmanpankki ja IMF voisivat nyt muuttaa toimintastrategiaansa tähän suuntaan. Taisto paikasta auringossa kiihdyttää entisestään verokilpailua, joka on tämän koko jutun ydin. ”Voitot jaetaan rikkaille ja tappiot sosialisoidaan kansalle.”

Raymond Baker Financial Integrity -ryhmän toiminnanjohtaja ja taloustutkija on sanonut:

”Ihmiskunnan historiassa tämä veroparatiisi-ilmiö on surullisin kappale sitten orjuuden”

Yhteisöjä ja lukemista:


Nicholas Shaxsonin uusin teos:
Treasure Island – the Men Who Stole the World. (Huffington 2011)
Shaxson on tutkija ja kirjailija ja vetää brittiläistä Tax Justice Networkia.


Ranskalainen Attac toimii Euroopassa: 

Heikki Patomäki on ollut perustamassa Attacia vuonna 1998.
Suomen Attac, vuodesta 2002, on ollut keskeinen veroparatiisikeskustelun herättäjä.
Matti Ylösen Veroparatiisi on hyvä perusteos.

Olen itse Attacin Espoon yhdistyksen jäsen. Sosiaalifoorumit kokoavat järjestöt yhteiseen keskusteluun vuosittain kotimaassa ja maailmalla. Toivoa on, tietoa on, tietoisuutta on, nyt vain liikkeelle. Jokaisella on lähtökohtaisesti näkemys ja tunto siitä, mikä on oikein ja väärin. Käyttäkäämme nyt oikeudentuntoamme.