Julkaistu Keskisuomalaisessa 10.7.2014
Koko maailman väestöstä viidennes on 5–14 -vuotiaita lapsia ja varhaisnuoria.
Heistä valtaosa asuu hauraissa valtioissa, joiden tunnusomaisia piirteitä ovat demokratian toimimattomuus, korruptoituneisuus, taloudellinen epävakaus, konfliktit ja ihmisoikeuksien heikko toteutuminen.
Hauraus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: hauraat valtiot eivät pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin ja takaamaan heidän hyvinvointiaan.
Maaliskuussa 2014 julkaistun Toimintaohje Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön hauraissa valtioissa – linjauksen mukaan Suomi aikoo lisätä kehitysmäärärahoja hauraisiin valtioihin.
Suunta on positiivinen, mutta erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää koulutussektorin kehitykseen ja opettajan koulutukseen. Niiden avulla pystytään vastaamaan haasteisiin, joita hauraat valtiot toimintaympäristönä aiheuttavat.
Puolet kaikista peruskoulun ulkopuolelle jäävistä lapsista – 28,5 miljoonaa – elää hauraissa, konfliktien runtelemissa maissa. Peruskoulunsa aloittavienkin lasten koulutie katkeaa usein liian lyhyeen, ja oppimistulokset ovat hälytyttävän alhaisia.
Luokkakoot ovat suuria. Esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa yhdellä koulutetulla opettajalla on vastuullaan keskimäärin 140 lasta. Kaikkiaan maailmasta puuttuu arviolta 1,6 miljoonaa perusasteen ja 5,2 miljoonaa toisen asteen opettajaa.
Konfliktin keskellä opettajilla ei ole välttämättä ollut mahdollisuutta kouluttautua, ja monet opettajat ovat joutuneet jättämään kotinsa. Moni lapsi joutuu opiskelemaan vieraalla kielellä.
Koulutus on yksi lasten oikeuksista, mutta se on myös keino edistää rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Laadukas opetus edistää tasa-arvoa, vähentää lapsiavioliittojen määrää ja auttaa alentamaan lapsikuolleisuutta. Koulunkäynti kasvattaa parempia tulevaisuuden vanhempia, luo perustan demokraattiselle yhteiskunnalle, lisää suvaitsevaisuutta ja edistää ympäristöystävällisempiä ja terveellisempiä elintapoja.
Erityisesti naisopettajien kouluttaminen on tärkeää. Tutkimusten mukaan naisopettajat lisäävät tyttöjen turvallisuutta kouluissa ja ovat roolimalleja yhteisöissään. Suomen koulutusvientiä ei tule kohdentaa vain niihin maihin, jotka pystyvät koulutuksesta maksamaan. Suomalainen opetusalan osaaminen voisi hyödyttää monen hauraassa maassa elävän turvallisuutta ja tukea alueen rauhanomaista kehitystä.
Elisa Vepsäläinen
kampanjoiden ja vaikuttamistyön suunnittelija
Inka Hopsu
Opettajat ilman rajoja -verkoston yhteyspäällikkö
Kirkon Ulkomaanapu
Helsinki