Olin tiistaina Invalidiliitolla tekemässä vapaaehtoistyötä Palkkaa taitoa –kampanjassa (palkkaataitoa.fi). Samalla tutustuin liiton esteettömiin toimitiloihin ja työntekijöihin, joiden kanssa kävimme hyviä keskusteluja vammaisten asioista. Yksi haaste on, että koulutusta kyllä järjestyy, mutta koulutusta vastaavan työpaikan saanti on vaikeampaa.

Jokaisella nuorella on omia vahvuuksia ja erityistaitoja ja jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus. Soittelin päivän mittaan lukuisille työnantajille ja puhuin kampanjassa mukana olevien nuorten, Eevan, Oskun ja Jennin puolesta sekä vammaisten työllistymisen merkityksestä. Kampanjan aikana viidestä nuoresta Matti oli jo saanut harjoittelupaikan ja Antonkin on työharjoittelussa. Ilokseni voin todeta, että lähtökohtaisesti monella työnantajalla oli hyvä asenne asiaan.

Keskiviikkona kävimme Outi Alanko-Kahiluodon kanssa Lyhdyssä (www.lyhty.fi), kehitysvammaisten työpajalla. Myös täällä keskustelimme vammaisten arjen haasteista ja työllistymisen tärkeydestä. Kuulimme, että esimerkiksi Hollannissa vammaiset voivat pyörittää kahviloita ja Saksassa yritysten on lain mukaan työllistettävä tietty prosenttiosuus vammaisia. Suomessa harvoin näemme vammaisia oikeissa töissä, joten meillä on korjattavaa asenteissa ja työllistämisen rakenteissa.

Keskustelimme myös vammaisten palveluista ja niiden kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista. Hyvät kolmannen sektorin toimijat jäävät monikansallisten suuryritysten jalkoihin, mutta palvelujen laatu ja saatavuus kärsivät myös. Olen sitä mieltä, ettei kolmen vuoden välein tapahtuva kilpailutus oikein sovi sosiaalipalveluihin. Hankintalain uudistus ja sitä koskevien EU-direktiivien uudistukset mahdollistavat sosiaalisten syiden huomioimisen entistä paremmin, joten haitallista kilpailutusta voidaan jatkossa vähentää ja katsoa paremmin esimerkiksi vammaisten ihmisten tarpeita.

Lyhdyssä näimme myös legendaarisen punk-yhtyeen Pertti Kurikan Nimipäivien treenikämpän ja pääsimme Outin kanssa Sami Helteen kainaloon. 🙂