Vaikka kaupunginvaltuustojen kokoukset ovat, julkisia ja niitä voi seurata netissä, kuntalaisten on edelleen vaikea seurata ja vaikuttaa omaa asuinympäristöään koskeviin päätöksiin.

Valtuuston puheenjohtajan tehtävä näyttää ulkopuolisesta lähinnä puheenvuorojen jakamiselta ja pitkiksi venyvien puheiden keskeyttämiseltä. Puheenjohtajan kun on taattava kaikille valtuutetuille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua keskusteluun.

Silti ainakin Espoon valtuuston kokousten jälkeen saa liian usein kuulla jonkun valtuutetun jättäneen valmistelemansa puheenvuoron pitämättä, koska kello oli ollut jo niin paljon, ettei valtuutettu ollut halunnut enää venyttää kokousta.

Valtuutettujen tehtävänä on ottaa kantaa, mutta jos edes joka toinen espoolainen valtuutettu haluaa pitää jostain asiasta puheenvuoron, keskustelu kestää helposti yli kaksi tuntia. Ja esityslistalla on usein toistakymmentä asiaa.

Vihaisia mulkaisuja

Yömyöhään venyvissä kokouksissa väsyneet valtuutetut herpaantuvat eivätkä enää aina jaksa kuunnella muita. Silloin puheenjohtaja joutuu kehottamaan pulisijoita siirtämään palaverinsa lämpiön puolelle. Yleensä pelkkä vihainen mulkaisu riittää, mutta lastentarhan opettajan kokemukselle olisi joskus kyllä käyttöä.

Kellon lähestyessä puoltayötä puheenjohtaja alkaa kaivata puhujapönttöön lattialuukkua, jonka alla odottaisi saavillinen piraijoita, joille on annettu jogurtti päivässä.

Puheenjohtaja joutuu joskus myös vetämään rajoja kun kokous eksyy kuntalain tai valtuuston työjärjestyksen harmaalle alueelle. Onko valtuutetun esittämä toivomus ristiriidassa varsinaisen päätöksen kanssa? Miten monimutkaiseen päätösesitykseen tehdyt vielä monimutkaisemmat muutosesitykset äänestetään päätöksiksi? Koetteleeko valtuutetun esittämä puhe arvokkaan käytöksen tai kunnianloukkauksen rajoja?

Joskus puheenjohtaja onnistuu paremmin, joskus huonommin. Joskus tyytymätön valtuutettu jättää pöytäkirjaan puheenjohtajan ratkaisusta eriävän mielipiteen.

Valtuusto päättää arjesta

Valtuustossa tehdään kuntalaisten arkeen suoraan vaikuttavia päätöksiä. Asemakaavat määrittelevät ympäristömme; Millaisessa talossa asut millaisen tien varrella? Talousarvio jakaa resurssit; Millaista ruokaa lapsesi saa koulussa ja aurataanko kotikatusi talvella? Päätökset Länsimetron jatkamisesta, liikuntahallien lainojen takaamisesta ja homeisten koulujen purkamisesta, kaikki tehdään valtuustossa.

Ennen kuntavaaleja kannattaa käydä Espoon kaupungin nettisivuilla tutustumassa valtuuston kokousten pöytäkirjoihin. Millaisia valmiuksia päätettävien asioiden hoitamiseksi tarvitaan?

Varsinaiseen valtuustotyön voi tutustua seuraamalla valtuuston kokouksia netissä. Kenen mielipiteet vastaavat omia, ja kuka osaa myös puolustaa näkemyksiään? Kuka puhuu parhaiten, kuka eniten? Myös vanhat kokoukset löytyvät verkosta, jos juuri varsinaisena kokousiltana ei ehdi istua viittä kuutta tuntia tietokoneen ääressä.

Espoon valtuuston kokoukset saatiin nettiin pari vuotta sitten, ensin tilapäisjärjestelyllä, mutta viime kesänä valtuustosaliin saatiin kiinteät kamerat. Investointi kannatti. Vaikka valtuuston kokoukset ovat julkisia, vain aniharva kuntalainen vaivautuu valtuustosalin parvelle. Nyt kaikki voivat seurata kokouksia kotisohvalta, vaikka vain sen oman kaupunginosan asemakaavan käsittely ajan.

Valmistelu kulisseissa

Vaikka päätökset tehdään valtuuston avoimissa kokouksissa, päätösten valmistelu ei ole avointa ja julkista. Valtuuston esityslistan valmistelee kaupunginhallitus lautakuntien esitysten pohjalta, eikä niiden kokouksissa ole kameroita tai yleisöä. Vain päätöspöytäkirjat ovat julkisia.

Harva huomaa lautakuntien pöytäkirjoista, mitä asioita kaupungissa on vireillä. Päätöksiin havahdutaan ja omalle valtuutetulle soitetaan vasta kun niistä uutisoidaan paikallislehdessä.

Valtuustoryhmät ehtivät kuitenkin sitoutua kantoihinsa jo lautakunnissa, viimeistään kaupunginhallituksessa, ennen kuin asia ehtii valtuustoon asti. Jos jonkin puolueen valtuutetut ovat valtuustossa eri mieltä kuin puolueen edustajat kaupunginhallituksessa, tuomio on tyly: ”Eikö teillä ole selvää linjaa vai kääntelettekö muuten vaan takkianne?”

Avoimuuden mallia

Osallistuminen on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmassa valmisteluvaiheessa asiaan pääsee vaikuttamaan. Valmistelusta on kuitenkin vaikea saada tietoa, ennen kuin on jo liian myöhäistä.

Espoossa voitaisiin ottaa mallia Iso-Britannian Planning Alerts –palvelusta, jolle kuntalainen antaa katu- ja sähköpostiosoitteensa. Kun katuosoitteen lähettyville aletaan valmistella asemakaavaa, katusuunnitelmaa tai puistosuunnitelmaa, sähköpostiosoitteeseen lähtee siitä ilmoitus.

Espoo voi avata valmistelunsa itse, tai sen tekevät kuntalaiset Espoon puolesta. Esimerkiksi Planning Alerts –palvelua eivät perustaneet kunnat vaan aktiiviset brittinörtit.

Espoolla on ainutlaatuinen mahdollisuus näyttää muille kunnille mallia avoimesta päätöksenteosta, ettei espoolaisten nörttien tarvitse tehdä sitä kaupungin puolesta.

Jyrki J.J. Kasvi
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja