Syksyn ensimmäisen valtuuston kokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki kahdelle keskuudestamme poistuneelle entiselle Espoon kaupunginvaltuutetulle Claes Anderssonille (Vas.) ja Aaro Peuraniemelle (SDP).
Lautakuntien täydennysvaaleja
On tavallista, että nelivuotisen kauden aikana kokoonpanoihin tulee muutoksia. Vihreiden osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoonpano muuttui, kun Henna Partanen siirtyi Tiina Elon tilalle kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi tämän noustessa kansanedustajaksi. Uudeksi kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin nyt Risto Nevanlinna ja lautakuntaan uudeksi jäseneksi Johanna Karimäki. Onnea molemmille uusiin tehtäviin.
Toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi
Valtuusto puhui toista tuntia lapsiperheköyhyyden vähentämisestä. Vihreiden Saara Hyrkkö muistutti, että lapsiperheköyhyyden poistamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri kuntien, valtion sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Hyrkkö jätti myös kaksi valtuustotoivetta. Toisessa niistä toivottiin, että Espoo tarttuu aktiivisesti valtion kautta tarjoutuviin mahdollisuuksiin edistää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta, lasten ja nuorten harrastustakuuta sekä mahdollista Suomen omaa Islannin mallia yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Toisessa puolestaan toivottiin, että lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistetään Espoossa yhteistyössä matalan kynnyksen harrastustoimintaa tarjoavien järjestöjen kanssa ja että harrastamiseen soveltuvia tiloja löytyisi eri asuinalueilta.
Johanna Karimäki (Vihr.) puolestaan muistutti, että aikaisemmin Espoo on tarjonnut kesäisin lapsille maksutonta puistoruokailua, mikä tukee perheiden arkea ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Karimäki teki siksi valtuustotoivomuksen, että puistoruokailuiden järjestämisen mahdollisuutta selvitettäisiin uudelleen.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tuleva varapuheenjohtaja Pinja Nieminen (Vihr.) nosti puheessaan esille sen, kuinka tärkeää olisi puuttua myös kaupungin eri asuinalueiden väliseen eriarvoistumiseen. “Näen tärkeänä, että resurssoimme enemmän niitä kouluja, joiden alueella asuu keskimääräistä enemmän huono-osaista väestöä. Tämä tutkitusti lisää osallistumista toisen asteen koulutukseen ja siten vähentää syrjäytymistä ja perhetaustan vaikutusta kouluttautumiseen.” hän sanoi.
Mari Anthoni (Vihr.) puolestaan kritisoi Helsingin Sanomissakin uutisoituja 4-4,5 miljoonan euron säästötavoitteita Espoon sivistystoimelle. “Kestävin tapa kehittää taloutta on panostaa lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.” hän linjasi.
Helsingin Sanomien uutinen herätti myös laajempaa keskustelua ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkeläkin päätyi selvittämään taloustilannetta osaltaan. Hänen mukaansa Espoon verotulot ovat merkittävästi pienemmät kuin mitä alunperin arvioitiin. Kaupungin kokonaisbudjetissa on yli 20 miljoonan euron vaje tälle vuodelle ja säästöjä joudutaan etsimään eri toimialoilta. Aivan helppoa siis toimenpideohjelman kaikkien kohtien riittävä resurssointi ei tule siis olemaan ja talouden yksityiskohdista pääsemme vääntämään ryhmien välillä viimeistään marraskuussa talousarvioneuvotteluissa.
Vanbronniityn asemakaavamuutoksen hyväksyminen (Henttaa)
Suurpellon eteläosan rakentumaton toimistorakennusten kortteli muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Valtuusto oli tämän jo kerran hyväksynyt, mutta ELY-keskus oli tehnyt päätöksestä oikaisukehoituksen, sillä sen mukaan asemakaavamääräykset eivät olleet melun osalta riittäviä. Nyt määräyksiä oli tarkennettu ja valtuusto hyväksyi kaavamuutoksen yksimielisesti uudestaan.
HSL:n liikennesuunnittelun periaatteet ja perussopimus (demarien valtuustokysymys)
Espoossa joukkoliikenteen toteuttamisen kanssa on kipuiltu isosti Länsimetron liityntäliikenteen aloittamisesta lähtien. Helsingin seudun liikenne on seudun kuntien yhteinen kuntayhtymä, jonka hallituksessa on tasan puolet helsinkiläisiä edustajia. Puheenjohtajan ollessa helsinkiläinen, voi Helsinki käytännössä yksin päättää koko seudun joukkoliikenteen järjestämisestä. Tämä on nähty epäreiluna ja vaikeuttanut Espoon puuttumista joukkoliikenteen ongelmiin. Espoon luottamushenkilöiden tekemiin yksimielisiin vaatimuksiin ja linjauksiin joukkoliikenteen parantamisesta ei olla HSL:ssä riittävästi vastattu.
Vihreitä HSL:n omistajaohjausta harjoittavassa konsernijaostossa edustava Tiina Pursula oli valmistellut puheen. Pursula ei kuitenkaan päässyt kokoukseen paikalle, joten sen kävi hänen puolestaan pitämässä Mikki Kauste. Pursula kritisoi voimakkaasti HSL:n johtamiskulttuuria. “Johtamisessa pitäisi katsoa kaikkia mittareita kattavasti ja reagoida riittävän nopeasti. Tulisi keskittää tarmo korjaamaan niitä asioita joissa on ongelmia, ei peittämään negatiivisia lukuja ja etsimään esityksiin positiivisia lukuja ja perusteluja miksi mitään toimenpiteitä ei tule tehdä.”
HSL:n hallituksen varapuheenjohtajana toimiva Sirpa Hertell (Vihr.) peräänkuulutti sitä, että HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeen päivitys tulisi käsitellä myös Espoon konsernijaostossa. “Se on avainasiakirja sille, että saadaa Espooseen sitä palvelua, mitä me halutaan. Esimerkiksi joukkoliikenteen vaihtoaikoja tulisi suunnitella tarkemmin.” hän sanoi. Hertell nosti esille myös asukkaiden kuuntelun tärkeyden, missä kaupunki voisi itsekin olla aktiivisempi.
5-vuotiaiden yhdenvertainen maksuton varhaiskasvatus (keskustan valtuustokysymys)
Valtuusto päätti vuoden 2019 talousarvion hyväksymisen yhteydessä aloittaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun viisi vuotta täyttäneille lapsille. Määrärahaa ei kuitenkaan myönnetty kotihoidontuen Espoo-lisän ehdollisuuden poistamiseen. Tällä hetkellä varhaiskasvatus ei siis tosiasiallisesti ole maksuton niille perheille, jotka menettävät Espoo-lisän kotona olevasta alle kolmevuotiaasta sisaruksesta vanhemman lapsen saadessa varhaiskasvatusta. Tilanne tuntuu epäreilulta ja sen korjaamisesta puhuttaneen varmasti jälleen ensi vuoden talousarvioneuvotteluiden yhteydestä.
Lajikadon ja uhanalaisuuskehityksen hillitseminen (vihreiden valtuustokysymys)
Vihreiden Risto Nevanlinnan valtuustokysymys siitä, miten Espoo voisi hillitä mahdollisimman paljon koko luonnon kirjoa koskevaa lajikatoa ja uhanalaisuuskehitystä, herätti runsaasti keskustelua. Nevanlinna muistutti, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospanellin eli IPCC:n sekä kansainvälisen luontopaneelin raporttien äärimmäisen vakaviin viesteihin ei voida suhtautua olankohautuksella myöskään Espoossa. Hän teki myös valtuustotoivomuksen siitä, että Espoo tavoittelisi suojellun maapinta-alan määrän kasvattamista nykyistä nopeammassa tahdissa sekä laatisi hoito- ja käyttösuunnitelmia jo perustetuille suojelukohteille.
Mikki Kauste puolestaan keskittyi puheessaan vieraslajeihin. “Jos tilannetta ei järjestelmällisesti ryhdytä korjaamaan, uhkaa vieraslajiongelma kasvaa monella eri alueella Espoossa paikoin jopa hallitsemattomaksi.” hän varoitti. Kauste teki valtuustotoivomuksen siitä, että haitallisten vieralajien torjuntaa tehostettaisiin entisestään Espoon luonnon ja kasvikunnan monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kausteen ja Nevanlinnan toivomukset hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, Tiina Elo peräänkuulutti myös kaupungin johdon sitoutumista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. “Tarvitsemme koko kaupunkia sitovat, asianomaisten lautakuntien käsittelemät ja valtuuston hyväksymät luonnonsuojelun toimienpiteet.” hän vaati. Elo jätti myös toivomuksen siitä, että virtavesiselvitys päivitetään mahdollisimman pian ja huolehditaan kattavasta luontotietojen päivityksestä. Se hyväksyttiin yksimielisesti.
Katupölyn puhdistaminen Espoossa (perussuomalaisten valtuustokysymys)
Espoossa hiekan poistaminen kaduilta kestää keväisin noin kuukauden. Tämän jälkeen katuja vielä joudutaan pesemään toisen kuukauden ajan. Tämä on pidempi aika kuin monessa muussa kaupungissa.
Helka Hosia, joka on myös HUS:in hallituksen vihreä edustaja, kertoi, miten nykyään on yhä enemmän todisteita ilmansaasteiden haitallisista vaikutuksista hengityselimistön lisäksi myös sydämelle ja verenkiertoelimistölle. “Tämä johtaa suuriin kansanterveydellisiin haittoihin.” hän totesi ja kannatti samalla valtuustokysymyksen tehneen Henna Kajavan (PerusS) toivomusta siitä, että hiekoitushiekan poistoa nopeutetaan.
Vanhusten pitkäaikaishoitopaikkojen lämpötilan säätelyn parantaminen (KD:n valtuustoaloite)
Vastauksen mukaan tullaan arvioimaan millaisia kustannuksia Auroranmäen arviointi- ja kuntoutusyksikön, Taavin muistipalvelukeskuksen, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen ja Viherlaakson muistipalvelukeskuksen sisäilman lämmönsäätelymahdollisuuksien toteuttaminen tulee edellyttämään. Tarvittavat määrärahaesitykset tullaan tekemään osana talousarviovalmistelua. Uusiin Espoossa pitkäaikaishoitoa tarjoaviin kiinteistöihin esitetään sisälämpötilan säätämismahdollisuuden toteuttamista jo hankkeen tarveselvitysvaiheessa.
Omaishoitajien vapaiden järjestäminen palvelusetelillä ympärivuorokautisen hoivan osalta (kokoomuksen valtuustoaloite)
Vastauksen mukaan Espoon sopimus lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen tuottamisesta nykyisen palveluntuottajan kanssa päättyy tämän vuoden lopussa. Osana uutta hankintaa vanhusten palvelut valmistelee esityksen lyhytaikaishoidon palvelusetelistä omaishoitajan lakisääteisiin vapaisiin ja tuo esityksen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi myöhemmin.
Vihreiden Helka Hosia toi esille, että omaishoito on sitovaa ja raskasta. Lepoa ja palautumista tarvitaan. Hänen mukaansa palveluseteli, joka mahdollistaisi hoivapaikan valinnan tai hoiva-avun ostamisen kotiin, voisi olla yksi ratkaisu tähän ongelmaan, mutta sen suuruus täytyy kuitenkin mitoittaa riittäväksi.
Hyvinvoiva Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja, Vihreiden Noora Koponen puolestaan muistutti, että kaikki omaishoitajat eivät ole ikäihmisten omaishoitajia vaan iso osa on työikäisiä omaishoitajia, jotka huolehtivat omasta lapsestaan tai nuorestaan.
Myrkyttömien siivousmenetelmien käyttö kaupungin tiloissa (vihreiden valtuustoaloite)
Marjaana Siivolan (Vihr.) tekemän valtuustoaloitteen vastauksessa todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Myös siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.
Mikki Kauste (Vihr.) kävi pitämässään puheessa kiittämässä Omniaa, jonka tarkoituksena on jatkossa hankkia siivousta ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Kauste jätti myös toivomuksen, että kaupunki selvittäisi mahdollisuuksia vähentää myrkylliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisäisi desinfiointikykyisten myrkyttömien puhdasvesiratkaisujen käyttöä.
Rollaattorin rinnastaminen lastenvaunuun joukkoliikenteessä (demarien valtuustoaloite)
Kaupunginhallitus linjasi aiemmassa käsittelyssään, että Espoo tavoittelee seuraavassa HSL:n talousarviossa rollaattorin rinnastamista lastenvaunuun.
Vihreiden Pinja Nieminen kävi kiittelemässä aloitetta ja kertoi kuinka maksuton joukkoliikenne on lisännyt joukkoliikenteellä liikkumista huomattavasti hänen omalla kohdallaan pienen lapsen äitinä. “Myös seniori-ikäisten osalta kaikki ideat, jotka voivat edistää heidän hyvinvointiaan ja toimintakyvyn ylläpitämistä, pitäisi ottaa vähintään kokeiluun.” hän sanoi.
Helka Hosia puolestaan huomautti, että harvalla rollaattorin käyttäjällä on älypuhelinta, saati sitten osaamista kännykkäapplikaatioiden käytössä, joita tarvittaisiin lipun maksamiseen, mikäli etuovesta kulkeminen on mahdotonta.
Lasten, nuorten ja vanhempien some-turvallisuuden vahvistaminen (kokoomuksen valtuustoaloite)
Aloitevastauksen mukaan tieto- ja viestintäteknologisten taitojen oppiminen on osa opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Myös opetushenkilöstön digiosaamista kehitetään laajasti ja perheitä tuetaan myös digitaidoissa koti-koulu -yhteistyön myötä. Kouluja ja lukioita suositellaan järjestämään huoltajille digi-iltoja, joissa olisi mahdollisuus kysyä ja saada tukea tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvissä asioissa. Yhteistyötä poliisin ja järjestöjen kanssa jatketaan.
Vihreiden Jyrki Kasvi totesi puheessaan, että vaikka tekninen osaaminen on tärkeää, vähintään yhtä tärkeitä ovat sosiaaliset ja mediataidot sekä hyväksynnän, yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteet. Niiden puutteen on hänen mukaansa todettu lisäävän riskiä, että lapsi vastaa vieraalta taholta tuleviin huomionosoituksiin.
Mari Anthoni (Vihr.) puolestaan kävi kannattamassa kokoomuksen Anna Rukon ja aloitteen tehneen Arja Ryynäsen valtuustotoivomusta siitä, että kaupunki tarjoaisi esikoululaisten ja koululaisten huoltajille ja lasten parissa työskenteleville ammattilaisille tietoa siitä, miten käsitellä lapsen kanssa lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää, houkuttelua ja seksuaaliväkivaltaa.
Vuorohoidon tarjoaminen pienille koululaisille (vihreiden valtuustoaloite)
Vihreiden Johanna Karimäen aloite. Vastauksen mukaan vuorohoidon paikkoja on vuonna 2021 Monikon päiväkodin valmistuttua noin 410, minkä arvioidaan riittävän. Vuorohoidon kysynnän muutosta seurataan aktiivisesti ja siihen reagoidaan tarvittaessa.
Karimäki toi esille, että työelämä on muuttunut yhä sirpaleisemmaksi ja vuorotyö on lisääntynyt, mikä asettaa haasteita pienten lasten vanhemmille. Sen vuoksi olisi tärkeää, että huolehditaan ympäri vuorokauden olevien hoitopaikkojen tarjoamisesta. Hän kritisoi sitä kuinka aloitevastauksessa sanotaan, ettei ole selvitetty, mikä tällaisen palvelun tarve olisi pienten koululaisten vanhemmilla. Hän kertoi samalla, että joissain kaupungeissa tällaista palvelua tarjotaan tarveharkinnalla ja kokemukset niistä ovat olleet hyviä.