Vihreiden esitys kunnalllisveroprosentin maltillisesta korottamisesta ei saanut valtuuston enemmistön tukea. Vihreät eivät olisi halunneet maksattaa kaupungin kasvua tinkimällä lasten ja nuorten palveluista ja jättämällä vielä velatkin heidän maksettavakseen.

Kaupunginvaltuuston kokous maanantaina 21.10. venähti pitkäksi. Illan ylivoimaisesti eniten puheita kirvoittaneet päätösasiat olivat talousarvio sekä tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2020.

Vihreät esittivät kunnallisveroprosenttiin maltillista 0,25 prosenttiyksikön korotusta ja saivat tukea SDP:n ja keskustan valtuustoryhmiltä. Kokoomus, RKP, perussuomalaiset, KD ja liberaalit ilmoittivat kannattavansa nykyistä veroprosenttia ja siniset väittivät, että veroprosenttia olisi varaa laskea.

Valtuuston enemmistö päätti pitää veroprosentin nykyisessä 18:ssa. Tämä tarkoittaa hyvin vaikeita päätöksiä leikkauksista tulevissa budjettineuvotteluissa.

Henna Partanen tiivisti Vihreiden korotusesityksen seuraavasti: ”Verotulojen lisääminen mahdollistaisi kaksi asiaa: säästöjen saavuttamisen pidemmällä tähtäimellä sekä investointikaton nostamisen ilman velkataakan yletöntä kasvua.”

Jyrki Kasvi muistutti, että monet veronkorotuksen vastustajat ovat itsensä kanssa ristiriidassa: ”Moni meistä valtuutetuista puhuu mielellään julkisen talouden tasapainosta: että kunta ei saa jättää velkaa perinnöksi lapsilleen. Nyt moni näistä velkaantumisen vastustajista on äänestämässä sen puolesta, että Espoon tulot eivät riitä kattamaan menoja.”

Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin lisäksi kaksi asemakaavaa, Riihitonttu Niittykummussa Olarin kirkon kupeessa sekä Gobbackankallio Perusmäen ja Röylän suunnalla. Päätettävänä oli myös Espoonlahden kirjaston hankesuunnitelma, Mari Anthonin ja Tiina Elon valtuustokysymys Jousenkaaren koulun vanhan koulurakennuksen sekä opettaja-asuntolan purkamisesta, valtuustoaloite ikäihmisten köyhyyden ehkäisemisohjelman laatimisesta sekä Mikki Kausteen valtuustokysymys sosiaalipalvelujen palautejärjestelmästä. Niistä tarkemmin alla.

*

Riihitonttu II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211836, 15. kaupunginosa Niittykumpu

Kristilliset esittivät kaavan palauttamista, vedoten parkkipaikkojen vähyyteen sekä siihen, että rakentaminen tulee lähelle hautausmaata ja kirkkoa. Mari Anthoni puolusti kaavamuutosta valtuuston ylivoimaisen enemmistön tavoin ja huomautti, että asunnot tällaisessa paikassa eivät ole epäkunnioittavia kirkkoa kohtaan. ”Tässä olisi nyt kirkko keskellä kylää.”

Risto Nevanlinna ja totesi puheenvuorossaan, että laatikkomaisen autokaupan ja huoltoaseman tilalle olisi kaavan myötä tulossa ihmisiä ja heille asuntoja sekä myöhemmässä vaiheessa pieni toriaukio. Parkkipaikatkin on huomioitu: ”Riihitontun kaavasta on rajattu pois Gräsantori, josta päätetään myöhemmin. Sen pohjoisreunaan on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä kaavaehdotuksessa osoitettu varaus yleiselle pysäköintialueelle, myös kirkon suurimpien tilaisuuksien varalle.”

Gobbackankallio, asemakaavan hyväksyminen, alue 713200, 82. kaupunginosa Perusmäki ja 83. kaupunginosa Bodom

”Gobbackankallion asemakaavamuutoksessa on kaksi ongelmaa: vanhentuneet, melkein 15 vuoden takaiset luontoselvitykset sekä se, että kaava ei ole voimassaolevan yleiskaavan mukainen”, Risto Nevanlinna perusteli esitystään kaavan palauttamisesta.

Nevanlinnan mukaan kaava olisi pitänyt tuoda valtuuston käsiteltäväksi vasta Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Näin voitaisiin varmistua, että kaava on yleiskaavan mukainen. Samalla olisi ollut aikaa päivittää luontoselvitykset. Palautusta kuitenkin vastustettiin ja se hävisi äänestyksessä eli valtuusto hyväksyi kaavan.

Espoonlahden aluekirjaston hankesuunnitelman hyväksyminen

Valtuusto oli ilahduttavan yksimielinen tästä tärkeästä asiasta. Tiina Elo huomautti puheenvuorossaan, että espoonlahtelaiset ovat joutuneet odottamaan kirjasto- ja kulttuuritiloja aivan liian kauan ja esitti yksimielisesti hyväksytyn toivomuksen, että Espoonlahden alueelle toteutettaisiin riittävästi kaupunkikeskuksen identiteettiä vahvistavia kulttuuritiloja kasvavan asukasmäärän tarpeisiin.

Valtuustokysymys Kivenlahden kirjaston sisäilmaongelmista (Pöydälle 9.9.2019)

Kivenlahden kirjaston henkilökunta on oireillut kirjaston huonon sisäilman vuoksi jo ainakin vuodesta 2015. Sisäilmakyselyn mukaan henkilökunnalla on esiintynyt mm. päänsärkyä, silmien kutinaa, normaalia suurempaa väsymystä töiden jälkeen sekä erilaisia hengitystieoireita, kuten tukkoisuutta ja hengenahdistusta.

Espoon työsuojelu esitti syyskuussa 2018, että Kivenlahden kirjasto ei voi jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan ennen kuin tilat on osoitettu turvallisiksi ja terveellisiksi. Kirjasto on ollut suljettuna 22.10.2018 alkaen toistaiseksi, tilanteen selvittämisen ajaksi.

Henna Partasen mukaan kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta toimintaprosessit sisäilmaongelmien havaitsemisen jälkeen on saatu toimiviksi. ”On kuitenkin hyvä tarkistaa, että ne toimivat myös kaupungin vuokraamissa tiloissa ja kaupungin hallinnoimissa osaketiloissa.”

12 Valtuustokysymys sosiaalipalvelujen palautejärjestelmästä

Mikki Kauste kertoi tehneensä valtuustokysymyksen esimerkiksi siksi, että hänellä oli lisääntyvä huoli Espoon sosiaalityön tilanteesta, sosiaalityöntekijöiden jaksamisesta sekä ongelmista rekrytoinnissa. Ne viittaavat hänen mukaansa siihen, että sosiaalitoimen resurssit eivät ole riittäviä.

”Halusin saada selvyyttä sosiaalipalveluiden käytössä olevista palautejärjestelmistä. Kuuntelemmeko henkilökuntaamme riittävän herkällä korvalla? Onko meillä oikeat työvälineet käytössä palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi? Uskaltavatko työntekijät antaa avointa ja rehellistä palautetta?”

Kauste kertoi, että tänä vuonna Espoossa on pilotoitu myös sosiaalisen raportoinnin mallia. ”Siinä kootaan, analysoidaan ja välitetään tietoa, joka liittyy kuntalaisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tiedon lähteinä ovat sosiaalihuollon asiakastyötä tekevät työntekijät. Myös asiakkailta tullutta tietoa hyödynnetään. Olen mielissäni siitä, että tämä keväällä alkanut työ jatkuu nyt myös syksyllä. Tätä ovat ilmeisesti myös työntekijät toivoneet.”

13 Valtuustokysymys Jousenkaaren koulun vanhan koulurakennuksen sekä opettaja-asuntolan purkamisesta

Kyseessä oli Mari Anthonin ja Tiina Elon tekemä vältuustokysymys. Anthoni esitti puheenvuorossaan huolensa alueen turvallisuudesta sekä ilmenneestä häiriökäyttäytymisestä. Hänen mielestään oli huono päätös jättää vanhan koulun ja opettaja-asuntojen kohtalo avoimeksi.

”Vanhan koulun purkaminen ja uudisrakentaminen sen paikalle olisi kuulemma kaavamuutos- ja valitusprosesseineen vienyt vuosikausia enemmän aikaa. Kun Jousenkaaren hankesuunnitelma hyväksyttiin, esitin valtuuston yksimielisesti hyväksymän toivomuksen, että uudisrakennus on valmis syksyyn 2021 mennessä.”

”Nyt poikkeuslupa uudisrakennukselle on saatu, ja on huolehdittava, että koulu valmistuu valtuuston yksimielisesti päättämässä aikataulussa.”

Tiina Elo perusteli valtuustokysymyksen tekemistä sillä, että Jousenkaaren koulun osalta moni asia on vuosien varrella saanut onnettomia käänteitä ja jäänyt epäselväksi. Elon mukaan prosessissa on häirinnyt eniten se, miten hankalaksi ja salamyhkäiseksi neuvottelut ja keskustelut museoviranomaisten kanssa on tehty.

”Kun kyse on julkisista toimijoista ja viranhaltioista, en voi ymmärtää, miksei keskustelua voida käydä avoimesti. Kun viranhaltijat vaikenevat, syntyy huhuja, epäilyksiä ja väärinkäsityksiäkin, jotka olisi vältettävissä. Ei ole luottamushenkilöiden tehtävä lypsää tietoja ja välittää niitä eteenpäin kysyjille.”

Anthoni jätti yksimielisesti hyväksytyn toivomuksen siitä, että Jousenkaaren opettaja-asuntojen purkamista kiirehdittäisiin ja sitä ennen alueen turvallisuudesta huolehdittaisiin paremmin ja vartiointia lisättäisiin.

Valtuustoaloite ikäihmisten köyhyyden ehkäisemisohjelman laatimiseksi Espooseen (Pöydälle 9.9.2019)

Päivi Raunu totesi puheenvuorossaan, että köyhyys on ongelma, johon on puututtava aktiivisesti. Raunu varoitti Espoota rakentamasta palvelujärjestelmää, joka korostaa liiaksi yksityisten palveluiden käyttöä ja ikääntyneen oman vastuun korostamisen kautta loppujen lopuksi lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta.

”Toivon, että köyhyysohjelmaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota palvelujärjestelmämme rakenteisiin ja myös ikääntyneisiin kohdistuviin asiakasmaksujen korotuksiin. Köyhyys ei poistu itsestään, kaupunki voi edistää ikääntyneiden köyhyyden vähentämistä laatimalla tavoitteellisen köyhyysohjelman sekä varmistamalla myös, että ikääntyneet saavat riittävästi neuvontaa ja sosiaalityön palveluita”, Raunu sanoi.

Pinja Nieminen piti aloitetta tärkeänä ja siihen annettua vastausta hyvänä. ”Kun kyseessä on valmiiksi pienituloinen talous, niin kaikki asiakasmaksujen korotukset ja esimerkiksi lääkekorvausten leikkaukset aiheuttavat herkästi suurta haittaa ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.”

”Vanhusikäiselle väestölle on ominaista, että he eivät välttämättä todellakaan hae toimeentulotukea, vaan sen sijaan jättävät esimerkiksi tarpeelliset lääkkeet ostamatta tai tinkivät ruuasta. Moni ei myöskään tiedä, että asiakasmaksuista voi hakea vapautusta. Materiaalinen köyhyys tuottaa myös sosiaalista köyhyyttä ja syrjäytymistä, jos rahan puutteen takia ei ole varaa liikkua minnekään”, Nieminen muistutti.

Vuoden 2020 talousarvion sekä vuosien 2021-2022 taloussuunnitelman kehys

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2020

Pitkä keskustelu käytiin poteroista: Kokoomus, RKP, Perussuomalaiset, KD ja liberaalit ilmoittivat kannattavansa nykyistä veroprosenttia ja siniset väittivät pokkana, että veroprosenttia olisi varaa laskea.

Henna Partanen esitti kunnallisveroprosenttiin maltillista 0,25 prosenttiyksikön korotusta, mutta esitys hävisi äänestyksessä. Valtuuston enemmistö päätti pitää veroprosentin nykyisellä tasolla.

Partanen muistutti, että investointiohjelmassa on merkittäviä puutteita, jotka on korjattava. ”Veroprosentin nosto voisi osaltaan kasvattaa vuosikatetta, jolloin lainarahaa ei tarvittaisi niin paljon. Koroillakin on kulunsa. Me vihreät emme halua maksattaa kaupungin kasvua tinkimällä lasten ja nuorten palveluista ja jättämällä vielä velatkin heidän maksettavakseen. Väestön ikääntyessä heillä ei tule olemaan ainakaan helpompaa”, Partanen sanoi.

Pinja Nieminen käytti puheenvuoron perusterveydenhuollon ja muiden perustason palveluiden riittävistä resursseista: ”Toivon, että opetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuvia säästöjä kyetään vielä torjumaan. Nämä ovat niitä palveluja, jotka kuntalaiset kokevat hyvin keskeisiksi. Kouluavustajaresurssilla torjutaan muiden palveluiden tarvetta, pienemmät ryhmäkoot ovat kaikkien lasten etu ja syventävillä lukiokursseilla on merkitystä ylioppilaskirjoituksissa pärjäämisellä.”

Mikki Kauste nosti esiin valtionosuuden tasauksien merkityksen: ”Paremmalla verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella tilanteemme olisi auvoisampi. Tätä ei valitettavasti ole vielä näköpiirissä.”

Tiina Elo muistutti, että Vihreiden valtuustoryhmä on vuosittain esittänyt infrarakentamiseen osoitettujen investointien priorisointia ja mainitsei esimerkkinä Espoonväylän rakentamisen. ”Ei ole tullut kannatusta”, hän harmitteli.

Mari Anthoni arvosteli sitä, että veroprosentista päätetään ennen kuin budjettineuvottelut ovat edes alkaneet. ”Sidomme siis käsiämme ja kukkaronnyörejämme jo nyt.”

”Vallitsevissa oloissa esitys nostaa veroa 0,25 %, jotta nopeasti kasvava, lapsivaltainen kaupunki pystyisi tarjoamaan kohtuulliset palvelut kaikille asukkaille on viisas ja vastuullinen”, Anthoni lisäsi.

”Ymmärrän erittäin huonosti sen, että emme pienellä veronkorotuksella halua turvata sitä, että voisimme huolehtia tarvittavista panostuksista lapsiin ja espoolaisten terveyteen. Tällä olisi suuri vaikutus monen ihmisen elämänlaatuun ja arjesta selviytymiseen”, Noora Koponen sanoi puheenvuorossaan.

”Ei veronkorotus tietenkään korjaa koko taloutta, mutta se voi korjata apua tarvitsevan ihmisen. Ja sille on aika vaikea laskea hintaa.”