”Olen pyrkinyt ajattelemaan globaalisti jo viidellä vuosikymmenellä raportoidessani suomalaisille muuttuvasta maailmasta. Mistä päätös pyrkiä nyt toimimaan paikallisesti?

Asetuin sitoutumattomana vihreiden listalle, koska olen huolestunut. Monelle suomalaiselle ennen niin kaukainen konfliktien maailma on nyt tullut meille. Muihin pakolaisia vastaanottaviin maihin verrattuna ilmiö on vähäinen, mutta se on herättänyt vieraan pelkoa, rasismia ja vastarintaa.

Koko työurani ajan humanitaarisia asioita seuranneena en halua katsoa sivusta tilannetta, johon viime vuosikymmenien epäinhimillisin hallitus on maamme ajanut – oli kyse sitten koulutus- tai kehitysyhteistyöleikkauksista, maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelusta, eriarvoisuudesta, tai siitä hiljaisesta rasismin hyväksynnästä, joka hallituspuolueista huokuu.

Toimiessani Tampereen yliopiston vierailijaprofessorina (2015-2016) perehdytin uutta journalistipolvea ulkomaanuutisointiin, jotta ymmärtäisimme, keitä nämä tuntemattomat tulijat ovat.

Kansainvälisemmän ja inhimillisemmän Suomen puolustajia tarvitaan nyt kaikilla tasoilla. Juuri kunnissa voimme haastaa ja torjua hallituksen tekemien leikkausten vaikutuksia mm. vihreiden kärkiteemoilla, jotka ovat koulutus, ympäristö ja työllisyys sekä puuttuminen eriarvoisuuteen.

Heittäydyn usein Leppävaaran junassa juttusille tuntemattomien maahanmuuttajien kanssa. En tee sitä anteeksipyyntönä huonosti käyttäytyvien suomalaisten puolesta, vaan aidosta mielenkiinnosta. Toki se on minulle helpompaa kuin monelle muulle, koska voin sanoa jokaiselle, että olen käynyt hänen entisessä kotimaassaan.

Kuulostelen ja mietin usein sitä, miten lisätä kohtaamisia ja empatiaa muutenkin kuin urheilun ja kulttuurin kautta. Maahanmuuttajien hyvän kotoutumisen kautta tulijat pääsevät paremmin kiinni opintoihin ja työelämään, kunhan vielä vähennämme byrokratiaa ja lisäämme kielikoulutusta. Onnistunut kotoutuminen on paras ehkäisylääke syrjäytymiseen.

Maailmalla olen nähnyt kuinka maahanmuutto lopulta hyödyttää kansantaloutta. Suomessakin työllisyyden kasvu on hiljalleen paljolti maahanmuuttajien varassa. Ahkerien maahanmuuttajien kotikonnuilleen lähettämät varat taas nostavat ihmisiä köyhyydestä, eli korvaavat sitä parjattua kehitysapua.

Integraatiota ei kannata pelätä. Vihapuhekin alkaa jo olla aikansa elänyttä. Huonompiosaisten ja maahanmuuttajien vastakkainasettelu ei sekään johda mihinkään positiiviseen. Paluuta entiseen ei kannata haikailla. Yhteistyöllä on helpompi rakentaa inhimillisempää Espoota meille kaikille. Minun Espoo on kansainvälinen, inhimillinen, yrittäjähenkinen vihreä kaupunki.”

Kommentti: Työ on avain kotoutumiseen

Kuntien tulisi nopeammin tarttua kiinni myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin sekä kartoittaa heidän potentiaalinsa työntekijöinä ja yhteiskunnan toimivina jäseninä. Tälläkin hetkellä maahanmuuttajataustaiset perustavat kiihtyvällä tahdilla yrityksiä.

“Turvapaikanhakijoiden laadukkaan kotouttamisen pitäisi olla kaikkien puolueiden intresseissä”, toteaa Ekim Özdemir, joka on toiminut kriisinhallintajoukoissa maailman eri kriisipesäkkeissä. “Työ ja opiskelu ovat integraation ydin. Kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamispaikat eli koulut, harrastukset ja kerhot pystyvät vähentämään epäluuloja ja tukemaan kotouttamista. Liikunnalla on äärettömän iso merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Ilman vilpitöntä pyrkimystä ottaa uusi asukas mukaan yhteiskuntaamme, emme voi todella olettaa kotouttamisen toimivan tehokkaasti”, hän jatkaa.

“Aivan erityisesti nuorissa on intoa, halua oppia, tehdä työtä ja menestyä. Äärimmäisen hankalista ja vaarallisista olosuhteista lähteneet turvapaikanhakijat ovat avullamme tulleet suomalaisen yhteiskunnan voimavaraksi, osaksi Espoota ja espoolaisuutta. Tiedän, että hyvällä yhteistyöllä, innovatiivisilla ja rohkeilla kotoutumisratkaisuilla tämä onnistuu myös aikuisten ja perheiden kohdalla. Maahanmuuttajat tulee ottaa mukaan suunnittelemaan näitä kotoutumisjärjestelyjä”, kertoo Mikko Välisalo, joka on toiminut vastaanottokeskusten johtajana ja Maahanmuuttoviraston kehitysjohtajana sekä ylitarkastajana.

Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, kirjoittaja Rauli Virtanen ja Pia Aarrekivi. Kuvat Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä