Monet uskovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos selkeyttäisi maankäytön suunnittelua ja estäisi yhdyskuntarakenteen leviämistä. Niin se varmaan olisikin, mutta vain jos mukana olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Ainoastaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos ei asiaan vaikuttaisi.

Pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos siirtäisi ensimmäistä kunnanrajaa hieman kauemmas Helsingin niemeltä, mutta perustilanne ei muuttuisi miksikään. Jos helsinkiläinen perhe muuttaa nyt Helsingistä Espoon ohi Kirkkonummelle, niin miten Helsingin ja Espoon kuntaliitos muuttaisi tilannetta?

Joskus 20-30 vuotta sitten Espoossa ja Vantaalla oli rakentamatonta maata jonne tehdä uusia asuinalueita. Näin ei ole enää, niin Espoo kuin Vantaa ovat nykyään jo kohtalaisen tiiviisti rakennettuja kaupunkeja, jonne rakennetaan noin joka paikkaan minne vain voi.

Jos maankäytön ongelmat halutaan ratkaista kuntaliitoksella, pitäisi uuden Helsingin olla likimain koko Uudenmaan kokoinen – puolentoista miljoonan asukkaan – kunta. Näin iso kunta ei enää toimisi, syntyisi paljon hallintoa ja asukkaille jäisi vain vähän vaikutusmahdollisuuksia. Menisi lapsilauma pesuveden mukana.

Kaksiportainen seutuhallinto ratkaisisi maankäytön ongelmia tehokkaammin. Mukaan voitaisiin ottaa kaikki 14 kuntaa, tai vaikka vielä useampia. Seututasolla päätettäisiin muun muassa maankäytön isoista linjauksista ja joukkoliikenteestä, paikallisesti paikallisemmista asioista. Asukkaat saisivat valita vaaleissa edustajansa molemmille tasoille.

Lisäksi Helsingin alue olisi ”auki” ulospäin: jos uudet tulijat haluavat mukaan, niin lisätään vain yksi palanen…