Uudistus on hyppy tuntemattomaan

Kansanedustaja Johanna Karimäki toteaa, että uudistusta tarvitaan, mutta hallituksen ajama malli uhkaa tehdä palveluista monikansallisten yritysten markkinat.

“Järjestipä palvelut kuka tahansa, on pidettävä huoli hyvistä terveyspalveluista, joiden on oltava pääasiassa julkista tuotantoa. Julkista terveydenhuoltoa voidaan täydentää ostopalveluilla tilanteissa, joissa lääkärijonot ovat kasvaneet pitkiksi. Ihmisen on saatava heti tarvitsemansa apu, eikä häntä saa pompottaa luukulta toiselle.”

Espoo ikääntyy

Päivi Salli, Katja Koskinen ja Helka Hosia Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen edustalla.

Espoon ikääntyy, yli 65- ja 75-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti, vuonna 2016 määrä lisääntyi 2005 hengellä ja ennusteen mukaan tulevaisuudessa se vain kasvaa. Tämä asettaa vanhusten palvelut entistä suuremman haasteen eteen.
Toiminnanjohtaja Päivi Salli on koko työelämänsä ollut erilaisissa vanhustyön tehtävissä. Kokemuksesta hän tietää, mitä ikääntyminen on. “Ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä on tärkeää kuulla ikäihmisten toiveita sekä potilasjärjestöjä, sillä niillä on tieto vanhusten arjesta ja palvelujen haasteista”, Salli painottaa.

Kotona asuminen lisääntyy

Salli pitää tärkeänä kehittää omaishoidon tukea ja kotona asumista helpottavia palveluja. Koteihin tarvitaan myös siivous-, asiointi- ja ulkoiluapua. Tukimuotojen järjestämisessä Salli peräänkuuluttaa kaupungin yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Ryhmätoiminta ja kerhot estävät vanhusten syrjäytymistä, ja niitä Salli toivoo lisää. Niihin osallistuva ikääntyvä ihminen pysyy henkisesti ja fyysisesti paremmassa kunnossa pidempään. Espoossa on hyviä kokemuksia ystäväpiiritoiminnasta, jota Salli kehittäisi edelleen. “Ystäväryhmät tuovat sisältöä elämään ja sosiaalisia kontakteja, joita yksinäinen tarvitsee.”

Apua perheelle ennen kuin kriisi puhkeaa

Kahden lapsen isä ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Teemu Hokkanen toivoo lisää panostusta perheiden tukemiseen. Nykyinen perhetyöntekijöiden määrä ei tähän riitä.

“Jos ongelmiin ei puututa ajoissa, seurauksena voi olla voimakkaammat puuttumisen keinot – äärimmäisenä huostaanotot”, Hokkanen selvittää. “Pienikin tuki arjessa voisi riittää. Parin tunnin apu päivittäisessä siivoamisessa, ruoan laittamisessa ja lapsista huolehtimisessa, tulisi inhimillisesti ja taloudellisesti halvemmaksi kuin huostaanotto. Miten lisätä apua? Voidaanko työntekijöiden tehtäviä jakaa toisin ja eri tasoisiin tehtäviin ja palkata esimerkiksi työttömiä?”, Hokkanen pohtii.

Vertaistuen löytäminen helpoksi

Perheiden tilannetta kätilön työssä seurannut Katja Koskinen tietää, miten tärkeää avun saaminen on uusille vanhemmille. Moni perhe on lapsen kanssa aivan yksin. Vauva valvottaa, univaje kasvaa ja samalla myös perheen ongelmat. Pienikin apu päivittäin riittäisi, jotta äiti ja isä saisivat nukkua väsymystään pois.

Koskinen toivoo kohtauspaikkoja, joissa eri ikäiset ihmiset voivat tutustua toisiinsa. Aina ei tarvita konkreettista apua, riittää kun saa keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa. Niistä voi löytyä vauvavaiheen ohittanut vanhempi, joka haluaa viettää aikaa lasten kanssa. Näin apua hakevat ja sitä tarjoavat kohtaisivat luontevasti toisensa. Koskinen ehdottaa – vaikka nettiin perustettavaa – vapaaehtoisten rekisteriä, jonne voisi liittyä. Sieltä voisi hakea muita vertaisryhmän ihmisiä.

Uusi neuvola yhdistää sosiaaliavun ja terveydenhoidon

Isossa Omenassa on uusi palvelukokonaisuus, jossa on neuvolan lisäksi saatavilla terveydenhoitajan, lääkärin ja sosiaali- ja perhetyöntekijän apua. Uutta on kokeilu erikoissairaanhoidon kanssa. Sen sijaan että äiti lähetetään Jorviin, Jorvin äitiyspoliklinikan lääkäri ja kätilö ovat tavattavissa Ison Omenan neuvolassa.
“Meidän tulisi häivyttää rajaa perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon välillä niin, että asukkaat saisivat kattavan avun ongelmaansa tarvitsematta juosta paikasta toiseen. Moniongelmaisille perheille on tärkeää, että yksi henkilö koordinoi ja kantaa vastuun siitä, että perhe saa avun esimerkiksi mielenterveysongelmissa. Kun yksi perheestä oirehtii, koko perhe tarvitsee apua”, Koskinen päättää.

Perusterveydenhuoltoa vahvistettava

Ihminen saa sairauteensa apua joko perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai työterveydenhuollon kautta. Terveydenhuollon erikoislääkäri Helka Hosia pitää nykyistä järjestelmää monimutkaisena. Hosia uskoo potilaan hyötyvän, jos erikoissairaanhoidon erikoislääkärit voisivat ajoittain jalkautua terveysasemille sekä potilastyöhön että konsultoimaan yleislääkäreitä. Hän toivoo helpotusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun ongelmiin.
Käytössä on eri sairaskertomusjärjestelmiä, jolloin kaikki tieto ei siirry järjestelmästä toiseen. Yhteinen tietojärjestelmä tehostaisi toimintaa ja voisi tuoda kustannussäästöjä.

Ehkäistään ennalta hyvällä suunnittelulla

Kaupungin tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen. Ne Hosia näkee yhtä tärkeinä kuin sairauden hoidon. Kunta voi vaikuttaa terveyteen investoimalla liikuntapalveluihin ja ulkoilureitteihin, panostamalla liikenneturvallisuuteen, edistämällä julkisen ruokailun terveellisyyttä ja huolehtimalla hyvästä terveyskasvatuksesta. Julkisten rakennusten on oltava käyttäjilleen terveellisiä.

Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, toimittaja Kirre Talviranta. Kuvat Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä