Hallitus on eilen päättänyt paketin rakenteellisista toimista. Ne edistävät julkisen talouden tasapainottaimista ja työllisyyttä. Joukossa on paljon hyviä muutoksia esimerkiksi työttömien työllistymisen edistämiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että työttömälle jää työnteosta käteen tuloja ilman että ansiotaso heti heikenisi. Kun etuudet eivät heti leikkaudu, työttömän on helpompi ottaa vastaan lyhytkin työ ja päästä kiinni työn syrjään.
Joukossa on paljon kipeitäkin, eikä välttämättä niin tehokkaita asioita työllistämisen kannalta. Minulle vaikeaa on se, että subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajattaisiin, esimerkiksi silloin kun vanhempi on hoitovapaalla. Jatkovalmistelussa on tärkeää, etteivät muutokset ole kohtuuttomia perheiden ja lasten hyvinvoinnin kannalta. On huomioitava perheiden tilanteet ja sosiaaliset kysymykset. Ja päivähoidon on oltava jatkossakin mahdollista edes puolipäiväisesti jokaiselle lapselle lapsen edun vuoksi.
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus hyvään päivähoitoon. Päiväkodissa lapsi on turvallisten aikuisten seurassa, voi syödä lämpimän aterian, leikkiä, ulkoilla, touhuta ja askarrella ikätoverien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää perheissä, joissa on työttömyyttä, uupumista tai päihdeongelmia. Työttömätkin vanhemmat voivat aktiivisesti hakea töitä tai ottaa vastaan lyhyen työn, kun päivähoito on jo järjestetty. Ennen kaikkea päivähoidon tuoma säännöllisyys tuo turvallisuutta niin lasten kuin aikuistenkin elämään. Jos tätä oikeutta rajataan tai mahdollistetaan kokopäivähoito vain sosiaalisin perustein, kun vanhemmat ovat kotona, luodaan uusi byrokraattinen seurantajärjestelmä. Kaikkein heikoimmat eivät välttämättä osaa etua hakea tai pelkäävät leimautuvansa sosiaalisiksi tapauksiksi. Subjektiivinen päivähoito-oikeus asettaa kaikki lapset tasa-arvoiseen asemaan.
Subjektiivisen päivähoidon rajaus ei ole työtä edistävä rakenteellinen toimi, vaan voi päinvastoin eristää ja syrjäyttää perheitä. Hallitus on jo tehnyt päätöksen päivähoidon maksu-uudistuksesta, joka kannustaa valitsemaan osa-päivähoitoa, kun asiakas maksaa jatkossa vain niistä tunneista, kun lapsi on päivähoidossa. On viisasta odottaa tämän uudistuksen vaikutuksia esimerkiksi osapäivähoidon kysyntään. Kaikkein heikompiosaisilta, kuten työttömien perheiltä, oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa ollenkaan. Aion seurata tiiviisti jatkovalmistelua tämän ja monen muun linjatun asian tiimoilta.
Hallitus on eilen päättänyt paketin rakenteellisista toimista. Ne edistävät julkisen talouden tasapainottaimista ja työllisyyttä. Joukossa on paljon hyviä muutoksia esimerkiksi työttömien työllistymisen edistämiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että työttömälle jää työnteosta käteen tuloja ilman että ansiotaso heti heikenisi. Kun etuudet eivät heti leikkaudu, työttömän on helpompi ottaa vastaan lyhytkin työ ja päästä kiinni työn syrjään.
Joukossa on paljon kipeitäkin, eikä välttämättä niin tehokkaita asioita työllistämisen kannalta. Minulle vaikeaa on se, että subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajattaisiin, esimerkiksi silloin kun vanhempi on hoitovapaalla. Jatkovalmistelussa on tärkeää, etteivät muutokset ole kohtuuttomia perheiden ja lasten hyvinvoinnin kannalta. On huomioitava perheiden tilanteet ja sosiaaliset kysymykset. Ja päivähoidon on oltava jatkossakin mahdollista edes puolipäiväisesti jokaiselle lapselle lapsen edun vuoksi.
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus hyvään päivähoitoon. Päiväkodissa lapsi on turvallisten aikuisten seurassa, voi syödä lämpimän aterian, leikkiä, ulkoilla, touhuta ja askarrella ikätoverien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää perheissä, joissa on työttömyyttä, uupumista tai päihdeongelmia. Työttömätkin vanhemmat voivat aktiivisesti hakea töitä tai ottaa vastaan lyhyen työn, kun päivähoito on jo järjestetty. Ennen kaikkea päivähoidon tuoma säännöllisyys tuo turvallisuutta niin lasten kuin aikuistenkin elämään. Jos tätä oikeutta rajataan tai mahdollistetaan kokopäivähoito vain sosiaalisin perustein, kun vanhemmat ovat kotona, luodaan uusi byrokraattinen seurantajärjestelmä. Kaikkein heikoimmat eivät välttämättä osaa etua hakea tai pelkäävät leimautuvansa sosiaalisiksi tapauksiksi. Subjektiivinen päivähoito-oikeus asettaa kaikki lapset tasa-arvoiseen asemaan.
Subjektiivisen päivähoidon rajaus ei ole työtä edistävä rakenteellinen toimi, vaan voi päinvastoin eristää ja syrjäyttää perheitä. Hallitus on jo tehnyt päätöksen päivähoidon maksu-uudistuksesta, joka kannustaa valitsemaan osa-päivähoitoa, kun asiakas maksaa jatkossa vain niistä tunneista, kun lapsi on päivähoidossa. On viisasta odottaa tämän uudistuksen vaikutuksia esimerkiksi osapäivähoidon kysyntään. Kaikkein heikompiosaisilta, kuten työttömien perheiltä, oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa ollenkaan. Aion seurata tiiviisti jatkovalmistelua tämän ja monen muun linjatun asian tiimoilta.
Posted on 30 elokuun, 2013 by Johanna Karimäki
Leave a Comment