(Länsiväylä 22.2.2014) Kuntauudistus etenee ja puntarissa on myös Helsingin seudun tulevaisuus. Miten turvaamme parhaiten asukkaille palvelut ja työpaikat, kodit ja viihtyisät asuinalueet sujuvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä? Miten varmistamme parhaiten sen, että koko Helsingin seutu säilyy elinvoimaisena ja estetään sosiaalisten ongelmien kasautuminen tiettyjen kuntien tai alueiden huoleksi?

Espoossa on keskitytty korostamaan vahvaa itsenäisyyttä ja panostettu vapaaehtoiseen kuntaliitosselvitykseen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Samalla on sanottu jyrkkä ei kaikelle, mikä vähänkään viittaa liitokseen Helsingin kanssa.

Kun katsoo Helsingin seudun karttaa, on selvää, että pääkaupunkiseutu kehyskuntineen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Se, että Espoon näkökulmasta tulevaisuuden kasvusuuntana on länsi, ei poista sitä tosiasiaa että meillä on tiivis yhteinen kaupunkirakenne Vantaan ja Helsingin kanssa ja täydennyspotentiaalia kuntien välisillä raja-alueilla. Sujuva seudullinen joukkoliikennejärjestelmä ja tasapainoinen Helsingin seudun kehittäminen edellyttävät tiivistä, yhteistä ja avointa päätöksentekoa pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien kesken.

Nyt kannattaakin keskittyä itsenäisyystaistelun sijaan siihen, millainen yhteinen hallinto Helsingin seudulle tarvitaan ratkomaan vähintäänkin maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia. Metropolihallinnosta on päätetty ja sitä koskevan lain valmistelu etenee. Väliraportin on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä ja sen jälkeen on aika kuntien antaa lausuntonsa.

Metropolihallinnon onnistumisen edellytys on, että pystymme luomaan oikeasti uudenlaisen tavan päättää ja tehdä asioita. Tehtäviä on siirrettävä kunnilta ja valtiolta metropolille ja annettava sille tehtävien hoitoon riittävä valta ja rahoitus. Vaaleilla valittavaa valtuustoa ja sen pyörittämiseen tarvittavaa organisaatiota ei kannata luoda, jos ei sille ole merkittäviä tehtäviä ja todellista toimivaltaa. Tämänkin hankkeen on parannettava julkisen hallinnon tuloksellisuutta ja tuottavuutta.

Tarvitsemme keskinäisen kyräilyn ja kilpailun sijaan yhteen hiileen puhaltavan vetovoimaisen Helsingin seudun, jossa palvelut pelaavat, asukkaille riittää koteja ja työpaikkoja ja jossa päätökset tehdään avoimesti ja demokraattisesti asukkaita kuunnellen.

Metropolihallinto on Suomessa uudenlainen hallintomalli, joka haastaa kunnallisen itsehallinnon. Esimerkit muualta Euroopasta osoittavat, että kaksitasoinen hallinto toimii kun valta ja vastuu on selkeästi jaettu. Vahvan  metropolin alle ei tarvita suuria kuntaliitoksia, vaan kunnat voivat keskittyä tuottamaa asukkaille heidän tarvitsemiaan palveluita.

Tiina Elo
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr.)

Inka Hopsu
valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.)

Espoo