(Länsiväylä 9.2.2011) Suomessa koulujen väliset erot ovat olleet hyvin pienet ja heikoimmatkin oppilaat osaavat suhteellisen hyvin. Siinä tärkeä syy menestykseemme PISA-tutkimuksissa. Pääkaupunkiseudulla koulujen väliset erot ovat kuitenkin kasvamassa ja riski koulujen jakautumisesta hyviin ja huonoihin on todellinen.
Maahanmuuttajalasten keskittyminen tiettyihin kouluihin tuottaa ongelmia esimerkiksi oppilaan suomenkielen taitojen kehittymiselle. Keskittyminen on usein myös merkki siitä, että koulun oppilaat tulevat ylipäätään pienituloisista perheistä.
Huono-osaisuuden periytyvyydestä on jo hälyttäviä merkkejä ja Suomi on vaarassa taantua luokkayhteiskunnaksi. Koulujen eriarvoistuminen on ongelma, johon on haettava päättäväisesti ratkaisuja.
Ratkaisu ei voi olla lasten eriarvoinen kohtelu etnisen taustan tai äidinkielen mukaan. Jo Suomen laki kieltää sen. Oppilaille on tärkeä päästä samaan lähikouluun oman pihapiirin tuttujen lasten kanssa. Oppilaaksiottoalueita voidaan kuitenkin muuttaa niin, että laajemman alueen maahanmuuttajalapset jakautuvat tasaisemmin alueen kouluihin ilman, että kenenkään koulumatka merkittävästi pitenee.
Melkein jokaisen monikulttuurisen koulun lähialueelta löytyy koulu, jossa maahanmuuttajia on vähän. Esimerkiksi alle kilometrin säteellä Keski-Espoon maahanmuuttajavaltaisesta alakoulusta on kolme alakoulua, joissa vieraskielisiä on alle kymmenesosa oppilaista. Kaupungin päätöksillä saadaan nopeita muutoksia maahanmuuttajalasten jakautumiseen eri kouluihin, jos poliittista tahtoa löytyy.
Toinen keino on positiivinen diskriminaatio, eli maahanmuuttajavaltaisten koulujen tukeminen suuremmalla rahasummalla. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Kirkkojärven koululla.
Pitkällä aikavälillä kaupungin tärkein keino vaikuttaa maahanmuuttajaperheiden keskittymiseen tietyille alueille on asuntopolitiikka. Vuokra-asuntoja kannattaa rakentaa kaikkiin kaupunginosiin ja välttää laajojen vuokratalokeskittymien luomista. Parhaimmillaan yhdestä kerrostalosta löytyy sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Tähän voidaan vaikuttaa kaupungin omalla tonttipolitiikalla. Espoon kannattaakin käyttää tonttivarantoaan tasapainoisten asuinalueiden luomiseen.
Tiina Elo
kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja (vihr.)
Markku Hannula
suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vihr.)