Ensimmäinen tilakeskuksen kokous meni lähinnä perehtymisen merkeissä. Toimintakenttä on todella laaja, kaupungin koko tilahallinnon ohjaus sekä asuntopolitiikan ja palvelujen järjestämisen linjaaminen.
Asiat menivät esityksen mukaan (esityslista täällä).
Träskändan ja Karhusaaren tilanteesta keskusteltiin. Tällä hetkellä molemmat tilat ovat vajaakäytöllä/tyhjillään ja tulevat kaupungille kalliiksi. Nyt on tarkoitus etsiä kumppaneita, jotka laittaisivat paikat kuntoon ja ottaisivat tilat käyttöön. Esitimme huolen, että tilat menevät kuntalaisten ulottumattomiin. Meille vakuutettiin, että tavoitteena on saada tilat ainakin osittain myös avoimeksi asukkaille. Tärkeintä on, että tyhjillään / vajaakäytöllä olevat arvokkaat rakennukset saataisiin kuntoon ja arvoiseensa käyttöön. Joka tapauksessa päätöksiä tehdään selvityksen pohjalta jaostossa.
Perehdytysosiossa saimme kattavat esittelyt jaoston tehtävistä ja toimintakentästä. Ennen tila- ja asuntoasiat ovat olleet hajallaan kaupungin eri yksiköissä ja poliittinen ohjaus riittämätöntä. Ohjaus asuntoasioissa ja maapolitiikassa heikkeni olennaisesti kun kiinteistölautakunta lopetettiin. Olemme nyt siis paljon vartijoina.
Keskeisiä rajapintoja jaostolla on Espoon asunnot oy:n hallituksen, kh:n elinkeino- ja kilpailukykyjaoston sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa. Asunnottomuuden ja erityisiryhmien asumisen osalta myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tärkeä henkilö valmistelun kannalta on teknisen toimialan esikunnassa työskentelevä asuntopäällikkö Anne Savolainen, jolle myönnettiin läsnäolo-oikeus jaoston kokouksissa.
Keskeinen pohja asuntopolitiikalle on MAL-sopimus, jossa Espoo on sitoutunut 2500 asunnon vuosituotantoon, joista 500 ARA-tuettua vuokra-asumista. Näistä Espoon asunnot on tuottanut keskimäärin 300. Muita toimijoita tuettujen vuokra-asuntojen rakentaminen ei viime aikoina ole kiinnostanut, joten meille tulee mietittäväksi, onko Espoon asuntojen osuutta vielä kasvatettava. Tonttipula on ollut tässä yksi pullonkaula.
Kaupungin toimitilojen hallinnan johtaminen on jatkossa jaoston tehtävä. Tässä meillä riittää todella haastetta, mutta tavoite on, että kun linjaukset tehdään kaupunginhallitustasolla, olisivat myös valtuustoryhmät tiiviimmin ohjauksessa mukana.
Myös prosesseissa riittää tehostamista: Pahimmillaan aikaa tarveselvityksestä käyttöönottoon on kestänyt jopa 7 vuotta. Kyllä siinä ajassa ehtivät tarpeet muuttua. Myös palveluverkkoselvitykset on syytä pitää ajan tasalla, jotta tilat vastaavat tämän hetken ja erityisesti tulevaisuuden tarpeita.
Näihin kysymyksiin paneudumme jaoston tulevissa kokouksissa. Tarkoitus on myös järjestää erilliset seminaarit keväällä ja syksyllä.