Tänään valtuusto päätti ensi vuoden talousarviosta. Ensimmäinen keskustelu käytin jo 18.11. kun päätettiin veroprosentista. Tänään puheenvuoroissa keskityttiin enemmän budjetin yksityiskohtiin. Koska koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat olleet vahvasti agendalla koko budjettivalmistelun ajan, käytin aiheesta puheenvuoron.
Koulukorjauksia saatiin jonkin verran kiirehdittyä, mutta vuosikorjausrahoihin ei valitettavasti saatu tila- ja asuntojaoston esittämää miljoonan euron lisäystä. Tilojen jatkuva huolto ja ylläpito on kaiken A ja O, jotta voidaan välttää kalliit hätäväistöt ja pikaiset peruskorjaukset. Ja rakennushankkeiden valvontaan on myös kiinnitettävä enemmän huomiota.
Viime torstaina työstimme eteenpäin väistötilaperiaatteita ja vastuukysymyksiä tila- ja asuntojaoston, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja svenska rumin yhteisessä iltakoulussa. Paljon riittää vielä tekemistä niin vastuiden kirkastamisessa kuin toiminnan tehostamisessa.
Enpä todella arvannut, mihin pääni pistin, kun ryhdyin jaoston puheenjohtajaksi. Vastuuta on valtavasti, mutta toisaalta on hienoa olla avainpaikalla ohjaamassa tilahallinnon kehittämistä.
Alla puheenvuoroni kokonaisuudessaan.
* * *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Koulujen sisäilmaongelmat, koulukorjausten vauhdittaminen ja väistötilaratkaisut ovat olleet yksi päättäjien ja asukkaiden suurista huolen ja jopa suuttumuksen aiheista.
Investointitahtia onkin jo saatu jonkin verran nopeammaksi, kuten kj:n esittelystä kävi ilmi.
Tänäkin vuonna investointirahoja joudutaan kuitenkin siirtämään ensi vuodelle, koska hankkeita ei ole saatu käyntiin. Meille on useaan kertaan perusteltu, että investointitahtia ei voi kiristää ja että kyse ei ole resurssien puutteesta vaan prosesseista.
On totta, että suunnitelmien teko, hankintamenettelyt ja kilpailutukset vievät aikansa ja suunnittelu kannattaa tehdä huolella. On kuitenkin myös totta, että Tilakeskuksen tilahallinnossa on töissä 20 henkilöä ja tiloja on yli 1000. henkilökunta työskentelee valtavan paineen alla ja erityisesti hätäväistötilanteet ovat tuottaneet ylimääräistä työtä.
Peruskorjausten vauhdittamiseksi neuvotteluissa päätettiin, että sisäilmaongelmaisille rakennuksille tehdään tarvittavat selvitykset ja hankesuunnitelmat, jotta ne voidaan aikatauluttaa ja priorisoida tarkemmin investointiohjelmaan.
Pelkkä koulujen ja päiväkotien peruskorjausten vauhdittaminen ei auta turvaamaan terveellisiä tiloja lapsille. On panostettava riittävästi myös tilojen ylläpitoon ja vuosikorjauksiin.
Tila- ja asuntojaosto esitti vuosikorjausrahojen pitämistä tämän vuoden tasolla. Se olisi tarkoittanut miljoonan euron lisäystä budjettiin. Summa ei valitettavasti päätynyt kj:n esitykseen eikä saanut kannatusta budjettineuvotteluissa.
Joka vuosi tiloja on jäänyt korjaamatta koska rahat eivät riitä. Tilojen korjauksista säästäminen on todella lyhytnäköistä ja tulee kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Myös riittävästä valvonnasta säästäminen on kohtalokasta. Aivan liian moni rakennus on peruskorjauksen tarpeessa ennen aikojaan. Kaupungin organisaatiossa riittää tältä osin viilattavaa ja asiaan on syytä palata tuottavuusohjelman yhteydessä.
Espoon kaupunki on sitoutunut energiansäästösopimukseen, joka tarkoittaa toteutuessaan noin miljoonan euron säästöä vuosittain. Tällaiset rahaa ja ympäristöä säästävät toimet ovat todellisia win win keinoja talouden tasapainottamiseen.
Vantaalla säästettiin 280 000 euroa investoimalla 15 koulun lämmitysjärjestelmien etäohjaukseen. Laitetoimittaja huolehti säädöistä ja saadut euromääräiset säästöt jaettiin laitetoimittajan ja kaupungin kesken. Tätä mallia kokeillaan toivottavasti pian myös Espoossa.
On tärkeää motivoida myös kiinteistöjen käyttäjät säästämään energiaa. Se onnistuu parhaiten, kun osa säästyneistä euroista kanavoidaan käyttäjien hyväksi. Kouluilla ja päiväkodeilla on varmasti käyttöä lisäeuroille, ja samalla tehdään tehokasta kasvatustyötä espoolaisten ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi.