(Helsingin Sanomat 3.1.2012) Espoon keskuksessa sijaitseva Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Turunväylää rakennettaessa. Siitä lähtien Kirkkojärvi on tehnyt paluun säännöllisesti. Etenkin keväisin lumien sulaessa tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Kävelytiet Espoonjoen varrella ovat vuoden aikana veden alla useiden päivien, joskus jopa viikkoja.
Ennen joulua Espoonjoki tulvi pahemmin kuin vuosiin. Uimahalli- ja lukiokiinteistöä jouduttiin suojaamaan hiekkasäkein ja vesi nousi Turunväylälle.
Jälkikäteen on helppo sanoa, että Kirkkojärven kuivattaminen oli virhe. Tulvat hankaloittavat arkea vuosi vuodelta. Espoon keskuksen viihtyisyydelle hyvää jos kilometrin päässä asemasta olisi pieni järvi ulkoilualueineen.
Vuosien saatossa vajonneen Turunväylän korottamisesta on myös keskusteltu, sillä tulvat uhkaavat säännöllisesti liikennettä. Tulvavesien torjuntaan menee tulevaisuudessa paljon aikaa ja rahaa, joten kannattaisi selvittää voisiko ongelman ratkaista pysyvämmin: ongelmista päästäisiin eroon jos Kirkkojärvi palautettaisiin.
Idea ei ole uusi. Järven palauttamisesta keskusteltiin jo 1980-luvulla. Kuivatetulle järvelle, vanhalle merenpohjalle rakennetus asuinalueen maapohja elää alueen asukkaiden kokemuksen mukaan juuri järven kuivatuksen takia. Niinpä pihoja, teitä ja istutuksia joudutaan oikomaan säännöllisesti.
Kirkkojärven asuinalueen ja Turunväylän väliselle alueelle Espoojoen varrelle on suunniteltu isoa puistoaluetta. Arkkitehtikilpailu pidettiin pian kymmenen vuotta sitten. Puiston toteutus ei ole vielä lähelläkään, ja suunnitelmia joudutaan arvioimaan uudelleen.
Mielestäni puiston toteutuksen yhteydessä olisikin syytä palauttaa Kirkkojärvi. Tulvavesillä tulee olla luonteva paikka jonne virrata matkalla Espoonlahteen.
Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)