(Länsiväylä 8.8.2012) Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella  110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.

Uusia Elä ja asu -keskuksia tarvitsee rakentaa, ja myös monenlaista muuta tukea tarvitaan. Tärkeintä on suunnitella kaupungin toimintaa kymmenien vuoden perspektiivillä. Muutoksen tueksi kannattaa kaupungin palkata senioriasiamies. Viran perustamisesta on keskusteltu useasti, mutta päätöstä asiasta ei ole tehty. Tulevan syksyn budjettineuvotteluissa tähän on mahdollisuus.

Espoon kaupungissa toimivat jo sosiaali- ja potilasasiamies sekä vammaisasiamies. He neuvovat kuntalaisia ja kaupungin työntekijöitä, sekä muodostavat päätöksenteon tueksi itsenäisen näkemyksensä kaupungin toiminnasta.

Senioriasiamiehen tehtävä voisi olla edellämainittujen kaltainen; Senioriasiamies neuvoisi niin ikäihmisiä kaupungin palveluista kuin kaupungin työntekijöitä. Lisäksi senioriasiamies muodostaisi oman, riippumattoman näkemyksensä kaupungin palveluiden toimivuudesta ja raportoisi asiasta sekä virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle.

Senioriasiamies voisi myös tukea vanhusneuvoston työtä. Vanhusneuvosto toimii espoolaisten vanhusten edunvalvojana ja puolestapuhujana kunnallisessa päätöksenteossa, eli yrittää pitää huolen siitä, että myös ikäihmiset huomioidaan päätöksenteossa. Vanhusneuvoston toiminta kaipaisi terävöittämistä. Tätä tukea voisi tarjota senioriasiamies, joka voisi toimia vanhusneuvoston valmistelijana ja työrukkasena.

Espoo on hurjan ikärakennemuutoksen edessä – keski-iältään yksi Suomen nuorimmista kaupungeista muuttuu keski-iältään yhdeksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Näissä talkoissa tarvitaan senioriasiamiestä.

Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr), kaupunginhallituksen edustaja Espoon vanhusneuvostossa