Tony Hagerlund(Länsiväylä 4.4.2008) Viime vuosina Espoon kirjastopalvelujen kehittämisen painopiste on ollut aluekirjastojen rakentamisessa. Leppävaaraan ja Matinkylään on rakennettu uudet aluekirjastot, Espoon keskuksen uusi aluekirjasto on rakenteilla ja Espoonlahden aluekirjasto on suunnitteilla.

Aluekirjastojen lisäksi Espoossa on 11 lähikirjastoa. Lähikirjastot voi oikeastaan jakaa kahteen luokkaan: Osa sijaitsee lähellä isompia aluekirjastoja, niiden tehtävä on tavallaan täydentää aluekirjastojen palveluita. Lisäksi on Kalajärven ja Kauklahden lähikirjastot, jotka sijaitsevat kauempana muusta kirjastoverkosta, joten niiden rooli on erilainen. Lisäksi Espoota kiertää kaksi kirjastoautoa.

Viime vuosina huomio on kiinnitetty sekä uusien aluekirjastojen rakentamiseen että vanhojen lähikirjastojen ylläpitämiseen. Paitsioon ovat jääneet uudet asuinalueet. Esimerkiksi Saunalahti on nopeasti kasvanut suureksi asuinalueeksi, jonne lähikirjastoa ei ole edes suunnittella. Samoin tulevaan Suurpeltoon ei ole kaavailtu kirjastoa.

Alue- ja lähikirjastojen rinnalle olisi syytä kehittää uusia toimintamuotoja. Suurpeltoon ja Saunalahteen voitaisiin sijoittaa niin kutsutut ”kioskikirjastot”. Kioskikirjasto toimisi kaupunginkirjaston etäpisteenä, josta voisi noutaa varaamiaan kirjoja ja jonne voisi palauttaa lainojaan. Idea olisi suunnilleen sama kuin asiamiesposteissa: toisen palvelun yhteydessä saisi myös kirjastopalveluita.

Kioskikirjaston voisi toteuttaa Espoon kaupungin tai jonkin yhteistyötahon palveluiden yhteyteen. Esimerkiksi Suurpeltoon on tulossa useita oppilaitoksia, ja oppilaitoksilla yleensä on oma kirjasto. Joku Suurpellon tulevien oppilaitosten kirjastoista voisi palvella myös alueen asukkaita, jotka voisivat lainata ja palauttaa kirjoja sekä muuta aineistoa kodin lähellä.

1970- ja 80-luvuilla kirjastopalvelut paranivat lähikirjastoverkon rakentamisen myötä. 1990-luvulla aloitettiin aluekirjastojen toteuttaminen, ja nyt 2000-luvun alussa pääkaupunkiseudun kuntien Helmet-yhteistyö on helpottanut ja parantanut merkittävästi kirjastoaineiston saatavuutta.

Kirjaston on jatkettava palveluidensa kehittämistä. Helmet-järjestelmä mahdollistaa kirjojen varaamisen kotoa käsin, ja kirjastojen tehokas logistiikka mahdollistaa kirjojen siirtämisen sinne minne halutaan. 2010-luvun edistysaskel voisi olla hylätä ajatus siitä että kirjastopalveluja saa vain sieltä minne on rakennettu kirjastoja, ja ryhtyä palvemaan kuntalaisia siellä missä he asuvat ja asioivat.

Tony Hagerlund
Espoon vihreiden varapuheenjohtaja