(Länsiväylä 20.11.2013) Suomalaisten kuntien, ja samoin myös Espoon kaupungin, taloustilanne on heikentynyt. Espoon kokoomus on nyt osittain perussuomalaisten tuella asettunut vastustamaan kaupunginjohtajan esittämää veronkorotusta – veroprosentti halutaan pitää ennallaan, tarvittaessa työntekijöitä ollaan valmiita irtisanomaan.
Suurimman osan Espoon menoista muodostavat sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimi. Henkilöstön vähentämisen perään haikailevien olisi hyvä linjata lähetetäänkö kotiin esimerkiksi opettajia, lääkäreitä vai lastenhoitajia.
Irtisanomisia mietittäessä kannattaisi myös muistaa että suurin osa kunnan tehtävistä on lakisääteisiä. Eduskunta voi halutessaan poistaa kunnilta lakisääteisiä tehtäviä, mutta ei Espoon valtuusto.
Espoon asukasmäärä kasvaa usealla tuhannella vuodessa. Tämä merkitsee myös lisääntyvää tarvetta kaupungin palveluille. Tarvitaan uusia teitä ja päiväkoteja, kouluja ja vesijohtoja. Kasvava kaupunki ei voi vetäytyä kuoreensa ja alasajaa palveluitaan.
Vaikka Espoo nostaisi veroprosenttiaan kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti 0,5 prosenttiyksiköllä, Espoossa olisi silti yksi manner-Suomen alhaisimmista, ja suurten kaupunkien alhaisin kunnallisveroprosentti.
Tiukka taloustilanne merkitsee että niin palveluita, kuin palveluverkkoa tarvitsee arvioida huolella, ja tehostaa täytyy aina kun siihen on mahdollisuus. Kyse on kuitenkin myös sisään tulevan rahan eli verotulojen määrästä. Jos ensimmäisenä rajataan pois mahdollisuus pitää tulot ennallaan, puhutaan käytännössä julkisen sektorin alasajosta.
Espoon kaupungin työntekjät ovat venyneet ja tehostaneet toimintaansa jo vuosia. Viimeisen viiden vuoden aikana Espoon asukasmäärä on kasvanut miltei 20 000 asukkaalla – Naantalin verran. Samaan aikaan työntekijämäärä on pienentynyt. Se että tässä on onnistuttu, on hatunnoston, ei yt-neuvotteluiden, paikka.
Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen varajäsen (vihr)