(Länsiväylä 25.3.2009) Tapiolan tulevaisuudesta on keskusteltu viime aikoina ahkerasti. Olen asunut koko ikäni – kolmannesvuosisadan – Espoossa.

Lapsuuteni Espoossa Tapiola oli keskus jonne lähdettiin kauempaakin asioille jos tarvitsi hankkia muuta kuin ruokaa. Tapiolan asema kaupan keskuksena on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa. Ison Omenan ostoskeskus, Leppävaaran Sello ja Helsinki ovat vetovoimaisuudessaan omaa luokkaansa.

Viime vuosikymmeninä Tapiolan asukasluku on kasvanut maltillisesti, mutta esimerkiksi Espoonlahden ja Leppävaaran suuralueiden asukasmäärä on likimain tuplaantunut. Tämän seurauksena Tapiolan rooli osana Espoota on muuttunut. Entinen ykköskeskus on asukaslukunsa puolesta keskus muiden joukossa. On Tapiolalla edelleen vetonaulansa: ainutlaatuinen miljöö, Otaniemen teknologiakeskus ja kulttuurin keskittymä.

Osa haikailee Tapiolaan isoja maksuttomia parkkihalleja houkuttelemaan Tapiolaan lisää autoilevia ostoksillakävijöitä. Tapiola tuskin voi muuttua samanlaiseksi lasiviritelmäksi kuin uudet ostoskekukset, ja vaikka voisikin niin ei se silti kannattaisi. Joukkoliikenne on ekologinen tapa liikkua, eikä Tapiolaa ole alunperinkään suunniteltu autoja varten, vaan kävelijöille.

Samankaltaitumisen sijaan Tapiolan valtti voi olla erikoistuminen. Espoon kokoisessa kaupungissa on tarvetta monenlaisille kaupoille ja palveluille.

Tapiolan tulevaisuus on joukkoliikenteessä. Metron ja tulevan pikaraitiotien risteämiskohdan lisäksi Tapiolan keskus on jatkossakin yksi Espoon bussiliikenteen keskeisimmistä solmukohdista.

Tony Hagerlund
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen (vihr)