Kaupunkisuunnittelu ja liikkuminen

Lomalla pystyin hyvin irrottautumaan Espoon asioiden hoitamisesta, mutta uutisointi Espoon korkean rakentamisen periaatteista ja ennen kaikkea toimialajohtajan lausunnot saivat tarttumaan kynään. Kirjoitimme kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa oheisen vastineen, mutta se ei mahtunut Hesarin mielipidesivuille. Julkaistaanpa teksti siis täällä: Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko totesi Espoon korkean rakentamisen periaatteista, ettei olisi niitä halunnut ensinkään,

Pohjois-Espoon kehitys on juuttunut pattitilanteeseen:  Yleiskaava on vanhentunut, ja asemakaavat kaatuvat oikeudessa. Myöskään suunnittelutarveratkaisuja ei myönnetä asemakaavoittamattomille alueille. Tilanne huolestuttaa sekä alueelle suurin toivein muuttaneita että sukupolvien ajan paikalle juurtuneita asukkaita. Espoolta puuttuu selvä visio alueen tulevaisuudesta. Kanta-Espoon… Read More

Espoon Vihreiden valtuustoryhmä kannattaa vahvaa metropolihallintoa, joka ratkaisee pääkaupunkiseudun ongelmia myös tulevaisuudessa. Kysymys seudun kuntien lukumäärästä on toissijainen. – Pahimmillaan kuntaliitoksilla vain lisätään kuluja ja byrokratiaa ja samalla hidastetaan tai jopa pysäytetään Helsingin seudun kehittäminen kokonaisuutena, toteaa valtuustoryhmän… Read More

Tänään valtuustossa eniten puhuttivat viime vuoden tilinpäätös ja kuntarakennelaki. Ympäristön kannalta tärkeä päätös oli Turvesuon kaava. Blominmäki jäi pöydälle, kun valtuuston puheenjohtaja Timo Soini päätti kokouksen klo 23 Kiinteistön ostaminen Tapiolan keskustasta Ennen kuumia kysymyksiä valtuusto päätti ostaa… Read More

(Espoon Vihreät tiedote 22.10.2012) Vuoden 2050 Espoossa luonto ja kaupunki yhdistyvät toimivaksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Länsiväylä Helsingistä Matinkylään asti on muutettu bulevardiksi, jonka varrelle on rakennettu uusia asuntoja ja työpaikkoja. Kaupunginosat yhdistyvät toisiinsa nopean verkkomaisen raideliikenteen avulla, jossa… Read More

Keskuspuiston jatkuva nakertaminen kaavamuutoksilla on lopetettava.  Holmanpuisto II:n kaavan tavoitteista päätettäessä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Tiina Elon esityksestä, että  ”olennaiset ekologiset yhteydet turvataan toimivina” ja ”rakentaminen sijoitetaan niin, että alueen luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja korostetaan.” Päätöksenteon seuraavissa vaiheissa taistellaan edelleen… Read More

Valtuusto hyväksyi tänään selkeällä enemmistöllä Länsimetron jatkon hankesuunnitelman. Kannatimme suunnitelman hyväksymistä, koska kannatamme länsimetron pikaista jatkamista Kivenlahteen saakka. On tärkeää, että Matinkylä toimii mahdollisimman lyhyen aikaa läntisen Espoon vaihtoasemana. Korostimme kuitenkin, että tulevien asemanseutujen kaavoituksessa on huomioitava nykyistä paremmin hyvän kaupunkirakenteen periaatteet ja Espoon asuntopoliittiset tavoitteet. Metroasemien tuntumaan kannattaa rakentaa asuntoja ja työpaikkoja.  Samalla on

Varma kesän merkki: Kaupunkisuunnittelulautakunnan listat on ennen lomakauden alkua pitkiä ja raskaita. Alla ensi keskiviikon asiat. Paljon keskustelua herättänyt Jousenpuisto ei olekaan vielä listalla. Se tarkoittanee, että valmisteluun on otettu tarpeellinen aikalisä. Kinkkisiä asioita riittää, kaupungintalo, Niittykumpu ja maakuntakaavalausunto, joten infossa keskitytään tällä kertaa lista-asioihin. Lista-asiat: – Espoon keskus, virastokeskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Valtuusto päätti tänään Keilaniemen tornikaavasta. Koska kaava on monella tavalla merkittävä, oli hyvä, että asiaa käsiteltiin perusteellisesti valtuustossa. Vihreiden ryhmä suhtautui lopputulokseen kriittisesti koska: 1. Hankekokonaisuus ei synnytä viihtyisää kaupunkia 2. 120 miljoonalle olisi muutakin käyttöä Keilaniemen tornit edustavat arkkitehtuuria, joka näyttää hyvältä auton ratista Länsiväylältä. Mielestämme kaupunkia pitää rakentaa asukkaiden ja erityisesti jalankulkijan ehdoilla.

(Helsingin Sanomat 3.1.2012) Espoon keskuksessa sijaitseva Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Turunväylää rakennettaessa. Siitä lähtien Kirkkojärvi on tehnyt paluun säännöllisesti. Etenkin keväisin lumien sulaessa tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Kävelytiet Espoonjoen varrella ovat vuoden aikana… Read More