12.6. Muutaman vuoden kuluttua automaattiohjaus on saatavana lisä- tai vakiovarusteena kaikkiin autoihin.» Tekoäly on niitä tekniikoita, joiden läpimurtoa on odotettu jo vuosikymmeniä: ei ihan vielä mutta ihan kohta.  Vastoin odotuksia tekoälyn ensimmäiset sovellukset on otettu käyttöön ilman suurta kohua. Esimerkiksi monen viime vuosina markkinoille tulleen automallin automaattivaihteistoa ohjaa sumeaan logiikkaan perustuva tekoäly.

Eniten huomiota ovat herättäneet Googlen automaattiautot, jotka ovat ajaneet muun liikenteen seassa jo yli 500 000 kilometriä ilman yhtään onnettomuutta. 

Googlen prototyyppien lisävarusteet, sensorit ja tietokoneet maksavat runsaat100.000 euroa. Sarjatuotannossa hinta laskee murto-osaan, joten muutaman vuoden kuluttua automaattiohjaus on saatavana lisä- tai vakiovarusteena kaikkiin autoihin.

Liikenneturvallisuus paranee, kun inhimillinen virhe eliminoidaan. Ylinopeutta voi ajaa vain vanhoilla romuilla, kunnes ne kielletään. Autoa viritetään tekoälyn parametreja muuttamalla. Taksinkuljettajien, autokoulun opettajien ja rallikuskien ammatit katoavat. 

Ei ihme, että Google on lähettänyt Street View -kamera-autonsa kartoittamaan maailman teitä. Metrien tarkkuudella toimiva sateliittipaikannus on autoa ohjaavalle tekoälylle aivan liian epätarkka, eikä satelliitti tiedä liikennevalojen tai suojateiden sijaintia.

Suomi voisi olla automaattiautojen edelläkävijä ja koelaboratorio. Maanmittauslaitoksen avaaman laserkeilausaineiston avulla liikenneväylät voidaan kartoittaa 10 cm resoluutiolla.

Liikenne ei ole kuitenkaan ensimmäinen tekoälyn mullistama ala. Tekoälyohjelmat ovat pyörittäneet merkittävää osaa maailman arvopaperikauppasta jo vuosikymmenen ajan. Jo vuonna 2001 järjestetyssä kokeessa IBM:n ohjelmat tienasivat pörssissä seitsemän prosenttia ihmisiä paremmin. Nykyään algoritmit käyvät jo puolet Yhdysvaltojen pörssikaupasta.

Tekoälyllä on kuitenkin vielä paljon opittavaa. 6. toukokuuta 2010 amerikkalaiset osakkeenomistajat menettivät salamaromahduksessa (flash crash) tuhat miljardia dollaria muutamassa minuutissa, kunnes osakekurssit palasivat parissa tunnissa lähes ennalleen.   Esimerkiksi Accenturen osakkeita myytiin samalla sekunnilla sekä yhden sentin että 30 dollarin hintaan. 

Pörssiromahduksen aiheuttajaksi paljastui yksi tietokoneohjelman tekemä myyntipäätös, joka sai muut kauppaa käyneet algoritmit paniikkiin. Ohjelmat alkoivat myydä hallitsemiaan osakkeita hintaan mihin hyvänsä.

Toinen yskähdys koettiin viime elokuun ensimmäisenä päivänä. New Yorkin pörssin avautuessa Knight Capital -sijoitusyhtiön tietokoneessa käynnistyi poistetuksi luultu ohjelma, joka osti ja myi arvopapereita oman päänsä mukaan. 

Knight Capital kärsi joka minuutti 10 miljoonan dollarin tappiot, kunnes ohjelma 45 minuuttia, myöhemmin löydettiin ja saatiin pysäytetyksi 15 minuuttia ennen Knight Capitalin vararikkoa.

Viime lokakuussa tuntematon algoritmi vastasi hetken ajan kymmenestä prosentista Yhdysvaltojen arvopaperikaupan tietoliikennettä, perui kaikki tekemänsä kaupat ja katosi. Testasiko uutta tekoälyä sijoitusyhtiö, terroristijärjestö vai vieras valtio, kukaan ei myönnä tietävänsä.

Tärkeä tekoälyn soveltaja on journalismi. Yhä useampi kansainvälisen lehdistön talous- ja urheilu-uutinen on algoritmin tekemä. Harva lukija pystyy enää sanomaan, onko jutun kirjoittanut ihminen vai tekoäly.

Urheilu ja talous ovat edelläkävijöitä, koska uutiset perustuvat koneluettavassa muodossa oleviin tilastoihin.

Robottitoimittajat kirjoittavat uutisia robottimeklareille, sillä pörssikauppaa käyvä tekoäly seuraa myös lehdistöä. Pörssimeklareiden algoritmit siis analysoivat tekoälyn kirjoittamia talousuutisia ja ostavat ja myyvät niiden perusteella arvopapereita, mistä median tekoälyjärjestelmät kirjoittavat uusia uutisia. 

Ja sama toistuu uudestaan.   Jyrki J.J. Kasvi Kirjoittaja on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehitysjohtaja.