13.12. Monen nykyisen suuryrityksen enimmäinen t&k-osasto oli autotallissa, miksei myös tulevien?Mitä saadaan kun yhdistetään muutaman satasen maksava lennokkikopteri ja muutaman satasen maksavan älypuhelimen komponentit kuten paikannus, asentoanturit, akku, kamera, laajakaistayhteys ja tietokone? Lentävä tiedustelurobotti, jollaisista armeijat vielä muutama vuosi sitten maksoivat miljoonia.

Wired-lehden heinäkuun numerossa kerrottiin, miten lennokkeja harrastavien nörttien nettiyhteisö parissa vuodessa nikkaroi kaupan hyllyltä löytyvistä komponenteista itsenäiseen toimintaan kykeneviä lennokkeja, jotka eivät häviä sotilasteollisuuden tuotteille kuin hinnassa ja aseistuksessa. Nyt kameroilla varustettuja ohjelmoitavia lennokkikoptereita saa jo valmiina kaupan hyllyltä.

Ohjelmoitavat lennokit ovat viimeisin esimerkki nikkarointikulttuurista, jossa muihin sovelluksiin kehitettyjä tekniikoita käytetään uusiin yllättäviin tarkoituksiin. Esimerkiksi turhautuneet amerikkalaiset diabeetikkonörtit nikkaroivat muutama vuosi sitten itselleen automaattisia insuliinipumppuja. Uusi hoitotekniikka kun on ennen markkinoille pääsyä todennettava sataprosenttisen luotettavaksi, mikä vie vuosia.

Nikkaroijien kuviteltiin jo kadonneen, ja uusien teknologioiden kehittelyn siirtyneen lähiöiden autotalleista suuryritysten tutkimus- ja kehitysosastoille. Monen nykyisen suuryrityksen kuten Applen, Hewlett-Packardin ja Googlen ensimmäinen t&k-osasto oli kuitenkin autotallissa, miksei myös tulevaisuuden uusien suuryritysten?

# # #

Nopeasti kehittyvät ja halpenevat 3d-tulostimet avaavat autotallinikkaroijille aina vain uusia mahdollisuuksia. Osia ei enää tarvitse ostaa tai sorvata itse, vaan ne voi ladata netistä tai suunnitella tietokoneen ruudulla ja tulostaa. Edes virtapiirejä ei kohta tarvitse juottaa itse, vaan elektroniikkaakin voidaan pian tulostaa kotona.

3d-tulostinten mahdollisuuksia hyvässä ja pahassa havainnollistaa amerikkalainen aseseppä, joka heinäkuussa ilmoitti tulostaneensa puoliautomaattiaseen keskeisiä osia ja koonneensa osista toimivan
aseen. Ei ihme, että esimerkiksi Pirate Bay on jo perustanut 3d-tiedostoille oman hakemistonsa.

Lait ja viranomaiset eivät pysy nikkaroijien perässä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta pohditaan, miten ilmailuviranomaisten tulisi suhtautua ohjelmoitavien lennokkien kaupallisiin sovelluksiin. San Franciscosta uutisoitu TacoCopter-palvelu osoittautui maaliskuussa vasta bisnessuunnitelmaksi, mutta mitään teknistä estettä tacojen toimittamiseksi lennokkikopterilla tilaajan puhelimen gps-koordinaatteihin ei ole.

Lainsäädännön puuttuessa TacoCopter ei kuitenkaan voi nousta roottoreilleen. Yhdysvaltojen ilmailuviranomaiset ovat ilmoittaneet ottavansa kantaa autonomisten lennokkien kaupalliseen käyttöön vasta vuonna 2015. Silloin tekniikka on todennäköisesti taas kehittynyt niin paljon, että päätös on jo syntyessään vanhentunut.

# # #

» Sotilasteknologian viennin rajoituksissa puhutaan kaksikäyttötekniikoista, joita voidaan alkuperäisen
käyttötarkoituksen lisäksi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Suomesta ei saa ilman lupaa viedä EU:n ulkopuolelle korkeatehoisten dieselmoottoreiden osia tai kaasusentrifugierotuslaitoksia.

3d-tulostimet ja lennokit osoittavat, että kaikki tekniikat ovat käytännössä kaksikäyttöteknologiaa tai pikemminkin monikäyttöteknologiaa. Itse asiassa EU luokittelee myös autonomiseen toimintaan kykenevien lentolaitteiden olevan kaksikäyttöteknologiaa, jonka vienti EU:n ulkopuolelle on luvanvaraista.

Miten tullimiehen siis pitäisi suhtautua matkustajan taskussa olevaan kännykkään? Autonomisten lentolaitteiden lisäksi komponentit, joilla lentolaitteelle annetaan kyky itsenäiseen lennonhallintaan tai
navigointiin luokitellaan kuuluvaksi kaksikäyttöteknologiaan. Älypuhelin koostuu juuri tällaisista komponenteista.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtaja.